Arkisto, sivu 4

- Kartanoita ynnä muita
Kuvasarja eri vuosikymmeniltä.
- Tanskalaisia Kalevala-julkaisuja
Alla olevan kuvasarjan viimeisenä kuvana on wanha piirroskuva Halikon kirkosta. Lisätietoa tästä kuvasta löydät lisäsivulta klikkaamalla allaolevaa linkkiä:
TÄSTÄ!
Halikon kirkko

Kuvien lainaaminen

Muistathan, että kuvien lainaaminen ilman lupaa
on kielletty!
Mikäli haluat käyttää tämän sivuston kuvia esim.
ei-kaupallisilla nettisivuillasi, ota yhteyttä
ylläpitäjään (sähköpostiosoite sivun alalaidassa)
Katso myös tämä sivu:
Arkisto, sivu 1
- Junaonnettomuus Halikossa
- Raivaajapatsaan paljastus
- Laululava
- Tulviva Salonjoki
- Sahan krotti
- Marjaanan kivi
- Rautatie Salo - Turku
- Armfeltin patsas
- Vaskiolta!
- Kesä-Angela
- Erikoinen kivisilta
- Iilikkeen puutarha
- Wanhempia kuvia Vartsalasta
- Angelniemi 1950-luvulla
- Myllyjä Halikonjoessa
Katso myös tämä sivu:
Arkisto, sivu 2
- Torkkilan koulu
- Emil Niinistö
- Märynummi
- Mainoskuvia
- Lähteen paja kirkonkylässä
- Kirkonkylää nyt ja ennen
- Kirkonkylää 1960-70 -luvulla

Katso myös tämä sivu:
Arkisto, sivu 3
- Kolme wanhaa kuvaa
- Kuva Putolan suunnalta
- Siltatyömaa kirkonkylässä
- Maanvyörymä 1987
- Pitkäoja, keskellä Halikkoa
 

Kartanoita ynnä muita

Kuvat pääosin Museoviraston, pari kuvaa Suomen Rautatiemuseon ja pari kuvaa Jorma Heimon kokoelmista
Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0 https://creativecommons.org/licenses/by-nd/4.0/deed.fi
Kuvan käyttöoikeudet: CC BY-NC-ND 4.0 https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/deed.fi
 
Wiurila.
Adler und Dietze, painaja ; Knutson Johan, alkuperäisen kuvan tekijä 1845–1852.
Museovirasto - Musketti. Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Wiurila.
Adler und Dietze, painaja ; Knutson Johan, alkuperäisen kuvan tekijä 1845–1852. Museovirasto - Musketti.
Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Viurilan kartanon päärakennus. Päärakennuksen on suunnitellut Charles Bassi, talo valmistui vuonna 1811.
Museovirasto - Musketti.  Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Viurilan kartanon päärakennus.
Päärakennuksen on suunnitellut Charles Bassi, talo valmistui vuonna 1811.
Museovirasto - Musketti. Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Viurilan kartanon päärakennus.
Andersson Ida, kuvaaja 1891, Museovirasto - Musketti. Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Viurilan kartanon päärakennus.
Andersson Ida, kuvaaja 1891, Museovirasto - Musketti.
Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Viurilan kartanoon johtava tie, ilmeisesti tie Halikonlahdelta kivilaiturilta päärakennuksen luo johtava tie.
Andersson Ida, kuvaaja 1891, Museovirasto - Musketti. Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Viurilan kartanoon johtava tie, ilmeisesti tie Halikonlahdelta kivilaiturilta päärakennuksen luo johtava tie.
Andersson Ida, kuvaaja 1891, Museovirasto - Musketti.
Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Viurilan kartanon talousrakennuksia, eturivissä oikealla viljamakasiini.
Museovirasto - Musketti. Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Viurilan kartanon talousrakennuksia, eturivissä oikealla viljamakasiini.
Museovirasto - Musketti. Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Viurilan kartanon talousrakennuksia, hevosvaunut tallin kohdalla, etualalla talli, seuraavana viljamakasiini,  
kuvattu ennen v.1929. Museovirasto - Musketti. Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Viurilan kartanon talousrakennuksia, hevosvaunut tallin kohdalla, etualalla talli,
seuraavana viljamakasiini, kuvattu ennen v.1929.
Museovirasto - Musketti. Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Viurilan kartano, 1910-luku.
Museovirasto - Musketti. Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Viurilan kartano, 1910-luku.
Museovirasto - Musketti. Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Viurilan kartano, 1910-luku.
Museovirasto - Musketti. Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Viurilan kartano, 1910-luku.
Museovirasto - Musketti. Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Viurilan kartano n.1920.
Museovirasto - Musketti. Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Viurilan kartano n.1920.
Museovirasto - Musketti. Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Viurilan kartanon rakennuksia ja lähimaastoa.
Hirsjärvi Auvo, kuvaaja 1964, Museovirasto - Musketti. Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Viurilan kartanon rakennuksia ja lähimaastoa.
Hirsjärvi Auvo, kuvaaja 1964, Museovirasto - Musketti.
Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Viurilan kartano. Brander Signe, kuvaaja 1911.
Museovirasto - Musketti. Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Viurilan kartano.
Brander Signe, kuvaaja 1911. Museovirasto - Musketti.
Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Näkymä Viurilan kartanon parvekkeelta Halikonlahdelle.
Brander Signe, kuvaaja 1911, Museovirasto - Musketti.
Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Näkymä Viurilan kartanon parvekkeelta Halikonlahdelle.
Brander Signe, kuvaaja 1911, Museovirasto - Musketti. Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Näkymä Viurilan kartanon parvekkeelta Vuorentaan suuntaan.
Mäenrinteessä näkyy Vuorentaan viljamakasiini.
Brander Signe, kuvaaja 1911, Museovirasto - Musketti. Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Näkymä Viurilan kartanon parvekkeelta Vuorentaan suuntaan.
Mäenrinteessä näkyy Vuorentaan viljamakasiini.
Brander Signe, kuvaaja 1911, Museovirasto - Musketti. Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Viurilan kartanon puutarha 1920.
Museovirasto - Musketti. Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Viurilan kartanon puutarha 1920.
Museovirasto - Musketti. Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Viurilan kartanon talousrakennuksia.
Hirsjärvi Auvo, kuvaaja 1964, Museovirasto - Musketti. Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Viurilan kartanon talousrakennuksia.
Hirsjärvi Auvo, kuvaaja 1964, Museovirasto - Musketti. Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Viurilan kartanon päärakennus, juhlavalaistus. Viurilan puutarhan työläisiä vuonna 1932.
Vuorentaka 1874 jälkeen.
Union Postale Universelle, painaja 1874–1883.
Museovirasto - Musketti. Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Vuorentaka 1874 jälkeen.
Union Postale Universelle, painaja 1874–1883. Museovirasto - Musketti.
Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Vuorentaan kartanon viljamakasiini n.1920.
Museovirasto - Musketti. Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Vuorentaan kartanon viljamakasiini n.1920.
Museovirasto - Musketti. Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Vuorentaan kartano 1920.
Museovirasto - Musketti. Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Vuorentaan kartano 1920.
Museovirasto - Musketti. Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Vuorentaan kartano 1920
Museovirasto - Musketti. Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Vuorentaan kartano 1920
Museovirasto - Musketti. Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Vuorentaan kartano. 
Reinholm Agathon, tekijä 1885, Museovirasto - Musketti. Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Kuvaa on tummennettu yksityiskohtien näkymiseksi!
Vuorentaan kartano.
Reinholm Agathon, tekijä 1885, Museovirasto - Musketti. Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Kuvaa on tummennettu yksityiskohtien näkymiseksi!
Joensuun kartano Halikossa, päärakennus kuvattuna Halikonjoen toisella puolella olevasta puistosta,
Joensuun kartano Halikossa, päärakennus kuvattuna Halikonjoen toisella puolella olevasta puistosta, "parkista".
Aho & Soldan, kuvaaja 1932 Museovirasto - Musketti
Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Gustaf Mauritz Armfeltin työhuone Åminnen kartanossa
Brander Signe, kuvaaja 1911
Museovirasto - Musketti
Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Gustaf Mauritz Armfeltin työhuone Åminnen kartanossa
Brander Signe, kuvaaja 1911 Museovirasto - Musketti
Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Åminne eli Joensuun kartano Halikossa
M. L. Carstens, kustantaja 1907
Museovirasto - Musketti
Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Åminne eli Joensuun kartano Halikossa
M. L. Carstens, kustantaja 1907 Museovirasto - Musketti
Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Uusi sekatavarakauppa, Kokkilan ranta, Angelniemi
Museovirasto - Musketti
Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Uusi sekatavarakauppa, Kokkilan ranta, Angelniemi
Museovirasto - Musketti Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Halikon rautatiepysäkki
Halikon pysäkkirakennus viistosti oikealta radalta päin. Pysäkkirakennus valmistui 1899 Bruno Granholmin suunnitelmien pohjalta, Granholm suunnitteli myös aseman laajennuksen 1903. Rakennus tuhoutui tulipalossa 2000-luvulla ja rauniot on purettu. Reproduktio.
Suomen Rautatiemuseo
Kuvan käyttöoikeudet: CC BY-NC-ND 4.0
Halikon rautatiepysäkki
Halikon pysäkkirakennus viistosti oikealta radalta päin. Pysäkkirakennus valmistui 1899 Bruno Granholmin suunnitelmien pohjalta, Granholm suunnitteli myös aseman laajennuksen 1903. Rakennus tuhoutui tulipalossa 2000-luvulla ja rauniot on purettu. Reproduktio.
Suomen Rautatiemuseo
Kuvan käyttöoikeudet: CC BY-NC-ND 4.0
Halikon seisakevaihde    1984
Halikon seisakevaihde pihalta päin. Halikon pysäkki aloitti toimintansa 1899, ja pysäkkirakennuksen laajennuksineen suunnitteli Bruno Granholm. 
Ahvenlampi Mikko, kuvaaja
Suomen Rautatiemuseo
Kuvan käyttöoikeudet: CC BY-NC-ND 4.0
Halikon seisakevaihde 1984
Halikon seisakevaihde pihalta päin. Halikon pysäkki aloitti toimintansa 1899, ja pysäkkirakennuksen laajennuksineen suunnitteli Bruno Granholm.
Ahvenlampi Mikko, kuvaaja
Suomen Rautatiemuseo
Kuvan käyttöoikeudet: CC BY-NC-ND 4.0
Halikon seisakevaihde  1984
Halikon seisakevaihde radalta päin.
Rakennus tuhoutui tulipalossa 2000-luvulla ja rauniot on purettu. 
Ahvenlampi Mikko, kuvaaja
Suomen Rautatiemuseo
Kuvan käyttöoikeudet: CC BY-NC-ND 4.0
Halikon seisakevaihde 1984
Halikon seisakevaihde radalta päin. Rakennus tuhoutui tulipalossa 2000-luvulla ja rauniot on purettu.
Ahvenlampi Mikko, kuvaaja
Suomen Rautatiemuseo
Kuvan käyttöoikeudet: CC BY-NC-ND 4.0
Halikon kirkko
Reinholm Agathon, tekijä 1885, 
Museovirasto - Musketti
Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Kuvaa on tummennettu yksityiskohtien näkymiseksi.
Lisätietoa tähän kuvaan löydät linkistä tämän sivun yläosasta!
Halikon kirkko
Reinholm Agathon, tekijä 1885, Museovirasto - Musketti
Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Kuvaa on tummennettu yksityiskohtien näkymiseksi.
Lisätietoa tähän kuvaan löydät linkistä tämän sivun yläosasta!

 

Tanskalaisia Kalevala-julkaisuja

kalevala1_3_780B
Halikon Tasangon tilalla nuoruutensa viettänyt Hilkka Tenkanen opiskeli Turun yliopistossa ruotsia ja englantia sekä sivuaineena suomenkieltä. Valmistumisensa jälkeen hän oli jonkin aikaa kielten lehtorina mm. Suolahdessa. Avioiduttuaan vuonna 1967 tanskalaisen Bent Söndergaardin kanssa hän muutti Tanskaan ja toimi englanninkielen lehtorina Tönderin lukiossa. Mies Bent oli tanskankielen ja kirjallisuuden professori Flensburgin korkeakoulussa. He ryhtyivät vapaa-aikanaan yhdessä kääntämään Kalevalaa, Hilkka ensin proosaksi ja mies Tanskassa harvinaiseen trokee-muotoon. Käännöstyön he tekivät lomillaan suvun kesäpaikassa Perniössä. Vuonna 1994 painettu Kalevala (275 sivua) on kuvassa vasemmalla. Tuossa painoksessa on Heli Hyytiän kuvitus. Kirjasta otettiin sen saatua arvostelumenestyksen lisäpainoksia. Viisi vuotta sitten Tanskassa heräsi ajatus painaa Suomen itsenäisyyden juhlavuoteen liittyen uusi julkaisu, jossa laajemmin tuotaisiin esille tietoa Kalevalasta sekä Kalevalan kuvitukseen keskittyneestä Akseli Gallen-Kallelasta. Nyt Suomen 100. itsenäisyyspäivänä 6.12.2017 on julkaistu juhlapainos (490 sivua) varustettuna Gallen-Kallelan kuvituksella. Teos on varustettu Tanskan kuningatar Margareeta II:n esipuheella. Asiasta löytyy lisätietoa
https://bogmarkedet.dk/artikel/kalevala

Teksti ja kuva: Paula Tenkanen