Arkisto, sivu 5

- Wiurila, osa lehtiartikkelista v. 1912


Katso myös tämä sivu:
Arkisto, sivu 4
- Kartanoita ynnä muita
- Tanskalaisia Kalevala-julkaisuja

Kuvien lainaaminen

Muistathan, että kuvien lainaaminen ilman lupaa
on kielletty!
Mikäli haluat käyttää tämän sivuston kuvia esim.
ei-kaupallisilla nettisivuillasi, ota yhteyttä
ylläpitäjään (sähköpostiosoite sivun alalaidassa)
Katso myös tämä sivu:
Arkisto, sivu 1
- Junaonnettomuus Halikossa
- Raivaajapatsaan paljastus
- Laululava
- Tulviva Salonjoki
- Sahan krotti
- Marjaanan kivi
- Rautatie Salo - Turku
- Armfeltin patsas
- Vaskiolta!
- Kesä-Angela
- Erikoinen kivisilta
- Iilikkeen puutarha
- Wanhempia kuvia Vartsalasta
- Angelniemi 1950-luvulla
- Myllyjä Halikonjoessa
Katso myös tämä sivu:
Arkisto, sivu 2
- Torkkilan koulu
- Emil Niinistö
- Märynummi
- Mainoskuvia
- Lähteen paja kirkonkylässä
- Kirkonkylää nyt ja ennen
- Kirkonkylää 1960-70 -luvulla

Katso myös tämä sivu:
Arkisto, sivu 3
- Kolme wanhaa kuvaa
- Kuva Putolan suunnalta
- Siltatyömaa kirkonkylässä
- Maanvyörymä 1987
- Pitkäoja, keskellä Halikkoa
 

WIURILA (osa lehtiartikkelista v.1912

Uusi-Aura -lehdessä ilmestynyt artikkeli Wiurilan kartanosta. Tekstin ja kuvien sijoittelu tehty uudelleen nettikäyttöön soveltuvaksi
Lähde: Kansalliskirjasto, Kansalliskirjaston digitoidut aineistot
Alkuperäinen teksti ei ollut kaikissa paikoissa lukukelpoista, siksi muutamassa kohtaa on epäselvien sanojen kohdalla kysymysmerkkejä..
 



wiurilay012B_430

wiurilay013_430
wiurilay015_430
ornam3_150

Wiurila

 Lähellä merta ja sinnepäin wiettäwällä päiwänpaisteisella rinteellä, päärakennus rinteen harjalla, sijaitsee kaunis ja ylistetty Wiurilan kartano puistikkoineen, suurine puutarhoineen ja hauskoine näköaloineen, monen mainehikkaan miehen koti ja entinen tyyssija sekin, niinkuin lukija edempänä saa nähdä.

Maatalous

    Wiurilan ja siihen kuuluwien ulkotalojen koko pinta-ala oli omistajan aikana kaikkiaan noin 6000 hehtaria, josta wiljelysmaata oli noin 2500 ja metsää 3500 ha. Nykyään on koko pinta-ala Wuorentaan kanssa 923 ha, josta wiljeltyä maata on 539, niittyä 39 ja metsää 349 ha. Siitä tulee Wuorentaan osalle 64 ha peltoa, 13 ha niittyä ja 121 ha metsää. Kartanon omassa wiljelyksessä on noin 400 ha ja loput torppareilla, joita on 19.
Wiurilan maat sijaitsewat pääasiallisesti Halikon lahden ja Turun-Helsingin wälisen maantien sekä Halikon joen ja Halikon aseman seutujen wälillä, toisin paikoin ulottuen ihan sanottuun maantiehen ja jokeen asti, toisin paikoin taas wain niiden läheisyyteen. Suurin osa wiljelymaista on Rikalan ja Linnamäen ympärillä ja owat nämä maat entisen kuuluisan Rikalan kylän ja läheisen Kihisten kylän maita. Itse Wiurilan ja Wuorentaan maat taas sijaitsewat meren rannalla ja sen läheisyydessä. Kartanon omassa hallussa on myöskin wiime aikoihin asti ollut Ruokolahden talo, joka sijaitsee Wuorentaasta länteenpäin.
Itse päätilalla on 9-jakoinen ja Wuorentaassa ja Ruokolahdessa 8-ja ??? wuorowiljelys.
Kartanossa on nykyään 104 lehmää, 17 kahta wuotta wanhempaa, ja 18 1-2 wuoden ikäistä hiehoa, 15 wasikkaa ja jokunen sonni, pari porsasta ja 4 wuohta, mutta lampaita ei ollenkaan. Karja on osaksi Aurshire-, osaksi sekarotuista ja myydään maito Helsinkiin.
Hevosia on 4 omistajan perhettä warten, 31 työhewosta ja 5 warsaa. Hewosista elätetään kolmattakymmentä Rikalassa, jossa asuu joukko muonawäkeä ja nuori karja taas elätetään Wuorentaassa.

Päärakennus

 Päärakennuksen, kaksikerroksisen aistikkaan kiwimuurin on rakennuttanut wapaaherra August Filip Armfelt ja on se walmistunut 1806. Myöhemmin on rakennusta aiottu lisätä rakentamalla sen yhteyteen kirkko ja teatteri, kuten tilalla säilytetyt piirustukset osoittawat, mutta jäänee kai tämä suunnitelma ainaiseksi toteutumatta. Rakennuksessa on tilaa enemmän kuin riittämään asti, kuinka suurelle perheelle tahansa, sillä se sisältää, paitsi keittiöosastoa, joka sijaitsee alakerrassa, puoliväliin kolmattakymmentä huonetta, joista toiset owat hywinkin suuria, oikeita juhlasaleja. Alakerrassa sijaitsewat arkihuoneet, omistajan työ- ja wastaanottohuone, arkiruokasali j.n.e. Kolme porraskäytäwää, joista kaksi ulottuu winnille saakka, johtaa yläkertaan, jossa owat juhlahuoneet, m.m. lähes 10 metrin pituinen sali, jota koristawat useat entisten Armfelt-suwun jäsenten maalatut muotokuwat. Muotokuwien kokoelma ei kuitenkaan Wiurilassa enää ole warsin suuri, sillä perinnönjaossa nykyisen omistajan isäwainajan jälkeen jaettiin ne nykyisen omistajan ja hänen 5 sisarensa kesken ja on sisarten osaksi tulleet kuwat sieltä wiety pois. Ruokasali taas on yli 10 metrin pituinen. Näistä kahdessa salissa on tilaisuudessa näkemään, minkälaisia puita sitä Suomessa ennen todella oli, sillä waikka salit owat niin pitkät kuin yllämainittiin, niin owat lattialankut, jotka luonnollisesti owat yhtä leweät koko matkan 30 sentimetrin eli noin 12 tuuman lewyiset. Erittäin mieltäkiinnittäwä on yläkerran kaakkoiskulmauksessa sijaitsewa kirjastohuone. Muutamissa kartanon huoneissa owat kaakelimuurit niin wanhalta ajalta, että ne oli tapana rakentaa samasta aineesta tehtyjen jalkojen nojalle.
Yläkerrasta on etelänpuoleiselta siwulta, mitä kaunein näköala merellepäin. Kaakkoisessa häämöittää Salon kauppala, noin parin kilometrin etäisyyden päässä ja sen takana korkealla wuorella kohoava Uskelan kirkko, lounaassapäin näkyy kartanon läheisyydessä tuuheametsäinen wuori, jonka huipulta nousee ikäänkuin jokin huvilinna kauniine tornineen Joensuun ja Wiurilan yhteinen lainamakasiini, josta jo olemme kertoneet Joensuun yhteydessä. Idän puoleisista ikkunoista taas näkee wähäsen Joensuun kartanon haametta runsaan kilometrin matkan päässä.
Kellarikerroksessa wihdoin on runsas joukko kaikenkaltaisia säilytyshuoneita eri tarkoituksia ja tarpeita warten ja saa siellä eräässä kohdassa, missä ei ole lattiaa, nähdä että rakennus lepää wanhalla kalliopohjalla. Wankkaa tekoa onkin rakennus joka suhteessa. Niinpä winnilläkin on lattiat tehty tiilestä ja katossa on ensin lautaa alla, sen päällä tuohta ja päällimmäisenä rautapeltiä. Pääporraskäytäwässä käytetyt kiwet, joissa näkee merkkejä kiwettyneistä eläimistä, on aikoinaan tuotu Gottlannista.
Wastustamattoman juhlallisen waikutuksen tekee Wiurilan päärakennus upeine huoneineen ja monine kallisarwoisine muinaisaikuisine huonekaluineen, jommoisia ei enää hewin saane nähdä muualla kuin muutamassa harwassa sellaisessa wanhassa herraskartanossa, joka kauan halki aikojen on kulkenut polwesta polween, isältä pojalle.

Tallit, nawetta, työwäen asuntorakennus y.m.

 Että näitä rakennuksia suunnitellessa, paitsi tarkoituksenmukaisuutta, on otettu huomioon kauneusaistin ja sopusuhtaisuuden waatimukset, sen huomaa heti niitä lähetessä. Tämän rakennusryhmän, joka on riittäwän loitolla päärakennuksesta, siitä mereen päin ja wasemmalle kartanoon tulewan ja sen läpi kulkewan maantien toisella puolella, muodostaa kaksi, noin 25 metrin matkan päässä toisistaan olewaa, yhdensuuntaista, pitkää tiilistä rakennusta, joiden maantien puolella olewaa päätypuolta, samoin kuin niiden keskellä olewan tornilla ja tornikellolla warustettun wilja-aitan etupuolta, koristaa jokaista pylwäslaite, niinkuin kuvasta näkyy. Kummankin rakennuksen wälillä, kohoaa sitte, ne yhdistäwä wiljamakasiinista taampana olewa poikkirakennus jakaen niiden wälillä olewan pihamaan etu- ja takapihaan, jonka etupihalta kuljetaan holwikäytäwän kautta, minkä yläpuolella on tornintapainen kohoke. Näissä rakennuksissa sijaitsewat kartanon tallit ja nawetta sekä merenpuoleisessa siwustassa työwäenasuntoja, entinen meijeri y.m. Työwäen asunnot on järjestetty kaikkia mahdollisia mukawuuksia silmälläpitäen ja asuwat ainakin jotkut heistä paljoa komeammin kuin monet pikkupomot kaupungissa. Rakennusten wälinen etu- eli miespiha, jonne kulkee tie aittarakennuksen kahdenpuolen, on kauttaaltaan wahwasti sannoitettu ja lapsille erittäin awara ja tarkoituksenmukainen leikkipaikka. Nämä rakennukset on rakennuttanut osaksi nykyisen omistajan isoisä, osaksi hänen isänsä, jonka ??? kertaisesti kartanon karjamäärää lisättyään täytyi myöskin samassa suhteessa hankkia sille uutta tilaa.
Tarwittawan weden näihin rakennuksiin nostaa itsetoimiwa n.s. hydraulinen vesijohtolaitos eli oinas.
Sitä meidän tuskin on tarwis sanoakaan, että talleissa ja navetoissa wallitsee mitä mallikelpoisin siisteys ja järjestys.
Lähellä näitä rakennuksia on kartanon kaksikerroksinen wiljankuiwausriihi, johon nykyinen omistaja ??? on hankkinut uudenaikaisen ??? laitteen, jolla nopeasti ??? suuret wiljamäärät. Muut kartanon rakennukset jääkööt tässä luettelematta.

Wiurilan wiinapolttimo

  Halikon pitäjänkokoukselta kysyttiin maalisk. 19 pnä 1866 suostuisiko pitäjä siihen, että jokin henkilö rakentaisi isomman prännin eli wiinanpolttolaitoksen Wiurilan tilalle. Halikon pitäjänkokoukselta kysyttiin maalisk. 19 pnä 1866 suostuisiko pitäjä siihen, että jokin henkilö rakentaisi isomman prännin eli wiinanpolttolaitoksen Wiurilan tilalle. Wiinanpolttimon perustamisluwan myöntämistä tästä kokouksessa kuitenkin wastustiwat kaikki talonpoikaismieliset jyrkästi ja yksimielisesti. Äänestyksen tulos oli, että kokous päätti 31 5/6 manttaalilla antaa suostumuksensa wiinapolttimon perustamiseen. Äänestäjinä tällä puolen oliwat Joensuun kartano 15 5/12 ja Wiurila 16 5/12 manttaalilla. Talonpojat edustiwat yhteensä 15 28/34 manttaalia. Kun kokouksen päätös tuli tällainen, niin ei Wiurilan kartanon silloinen omistaja kuitenkaan, sen perusteella ryhtynyt wiinapolttimoa perustamaan, waan esitti hän asian uudestaan Halikon kuntakokouksen päätettäwäksi lokak. 26 p:nä 1868. Tarkoitus oli silloin ruweta polttamaan wiinaa jäkälistä, ja peuran sammalista. Ja oli hän niitä jo jonkun määrän pitäjäläisiltä ostanut. Kokous myönsikin tällöin yksimielisesti luwan lausumalla, ettei se tee sitä wiinan tähden, josta kunta ei luule laillisella myymisellä keskuudestaan mitään häiriötä syntywän, waan eritoten sen tähden, että se jo on saanut hawaita ja wast´edes toiwoo saawansa nähdä ison hyödyn tulewan ainakin köyhemmälle kansalle sellaisista aineista kuin jäkälät ja peuransammalet owat.
Wiurilaan perustettiinkin sitten wiinapolttimo samana wuonna eli 1868, ja oli se siellä olemassa 1890-luwun ensimmäisiin wuosiin asti. Emme tiedä, tuliko jäkälistä ja peuransammaleista wiinaa, mutta asian laita kumminkin on, että sitä Wiurilassa sitte kuitenkin polttimon olemassaolon ajan poltettiin wiljasta - niinkuin muuallakin. Sitä emme kuitenkaan usko, ettei kreiwi Armfeltin aikomus todella alussa olisi ollut saada wiinaa syntymään jäkälistä ja peuransammaleista, mutta pettiwät kai hänen toiweensa hänet itsensäkin.