Sanomia Salon seudulta ja wähän muualtakin v.1909

Päivitetty viimeksi 21.12.2016
VALITSE TÄSTÄ HALUAMASI VUOSI:
   
Tämä sivu on vielä kesken...Huomioi, että lisään lehtileikkeitä sivuille pikkuhiljaa sitä mukaa kun saan ne julkaisukuntoon..
palaa myöhemmin uudelleen tälle sivulle..


Ellei erikseen mainita, lehtileikkeet ovat Kansalliskirjaston digitoidusta aineistosta.
Otan mielelläni palautetta sivusta joko sähköpostiini: pauli.lahtinen@gmail.com tai julkisesti Facebook-sivulle
https://www.facebook.com/halikkocom?ref=stream


---------------------


Halikon kautta Ruotsiin
Salon Sanomat, 01.01.1909


-Kirjoittaja pohtii mistä tämä maankuulu sanonta tulee..
Teksti on wanhalla kirjasintyylillä (fraktuuraa, vai mitä lie?) ja teksti aukeaa uuteen selainikkunaan TÄSTÄ!
Tässä hyvä tilaisuus opetella lukemaan tekstiä wanhalla kirjasintyylillä, ellei homma ole jo hallinnassa!
Ja täällä vielä lisäapua: https://fi.wikipedia.org/wiki/Fraktuura#


Kunniata Salon Palokunnalle
Turun Sanomat 01.01.1909


"Palokunta ansaitsee suuren kiitoksen siitä, että se on hankkinut Salolle wakinaisen juhla-talon. Sen puute on ollut tuntuwa ja painawa. Nythän wasta woiwat yhteisriennot saada parempaa sijaa Salon hedelmällisessä (mutta surkean riitaisesta!) jokilaaksossa, kun komia ja sopiwa suoja on saatawissa. Kunniata siis Palokunnallemme! - Mutta rakennus on maksanut ja paljon. ja siksipä on Palokuntamme pitänyt kahdetkin arpajaiset. Wiimesunnuntaisissa oli oikein sieltä Turun puolesta tilattu näyttelijöitä, muuta ohjelmaa oli omasta puolesta lisänä, mutta se pakkanen, se pakkanen ja tuuli! Wäkeä oli aikalailla, mutta arpojen kurssia täytyi laskea, jotta loppumaan saataisiin. Kelpo woitto molemmista arpajaisista yht. tekee 2,299:62 Smk. Parempihan sekin kun ei mitään. Niille, jotka työllään ja awullaan owat arpajaisia auttaneet, lausuu S.W.P.K. kiitoksensa. - Niin, juhlien puolesta kyllä tullaan toimeen, - kukkaro wähän kuitenkin tuppaa olemaan tyhjänlainen näin joulun jälkeen, mutta terwetuloa waan tännepäin jokapuolelta."


Muutamassa sekunnissa
Uusi Aura, 03.01.1909


"Jokaiseen kouluun on hankittawa automaattinen lyikykynänterottaja, jolla muutamassa sekunnissa terotetaan koko luokan kynät ilman että niitä tarpeettomasti kulutetaan weistämällä kuten aiwan yleisesti on totuttu lyijykyniä tuhlaamaan. Koneen hinta on ihan mitätön suoritus sen aikaansaamiin moniin etuihin nähden. Kansakoulujen opettajat ja johtokuntien esimiehet suwaitkoot postikortilla Kirjotin-Aitasta pyytää näitten terottajien kuwitettu selonteko ja hintaluettelo, joka ilmaiseksi lähetetään ensi postissa ennättääkseen perille wielä ennen kewät-lukukauden alkua."


Iltama
Uusi Aura, 05.01.1909


"Halikon Prestkullan kansakoulun jatkokurssien hywäksi toimeenpannaan iltama Kihisten kansakoululla Loppiaisena klo 4 i.p.
Ohjelma kuuluu tulewan suurenmoinen. Puhujina owat maisterit U.Järwinen, K.J.Tallgren. Lisäksi on nais- ja mieskuoron laulua, runoja kertomuksia ja soittoa. Kuwaelmia kuuluu tulewan ennen kuulumattomia, kuten ihmisten maan alle wajoamisia, puiden itsellään kulkemista y.m. Siis jokainen kehottamattakin menee Kihisten kansakoululle Loppiaisena klo 4 i.p."



Erittäinkin sairaille
Uusi Aura, 05.01.1909


"Etewän Lääkärin ja physol. Kemistin
Julius Henkel´in
walmistamat Aurum potabile Rawinto suola-aineet y.m. owat parhaimmat rawinto, wahwistus ja woimaa kaswattawat ainekset jokaiselle mutta erittäinkin sairaille ja toipuwille useimmissa taudeissa joista erittäin mainitaan: werenwähyyttä, kalwetustautia, ruumiillista ja henkistä heikkoutta, hengenahdistusta, sydämen tykytystä, pyörtymistä, päänsärkyä, hermotautia sekä ruokahalun puutetta kärsiwille y.m.
Koeteltu kaikissa maanosissa 40 wuoden aikana ja jokapaikassa huomattu erittäin tehokkaaksi sekä olewan suuressa arwosta.
Saadaan ainoastaan Auran Rohdoskaupasta. Eerikinkatu 4. Puhel. 12 52 "



Wei ja myi
Uusi Aura, 05.01.1909


"Tuomittu saunawaras. Työmies Johan Riloff, Raunistulasta, oli jokunen aika sitten mennyt erääseen saunaan samassa kylässä ja sieltä anastanut erään wenäläisen hiojan housut omistajan itse ollessa kylpemässä. Saunasta palattuaan sai housujen omistaja ilman näitä wälttämättömyys esineitä lähteä asuntoonsa. Asia ilmoitettiin poliisille ja warkaudesta pidätettiin Johan Riloff, joka anastuksen toimitettuaan myi housut heti juutalaiselle.
Tämä asia oli tutkittawana eilisissä wälikäräjissä Maariassa, joissa Riloff tuomittiin ensi kertaisesta törkeästä warkaudesta menettämään kansalaisluottamuksensa määräajaksi ja pidettäwäksi kuusi kuukautta wankeudessa.
Riloff ilmoitti tyytywänsä tuomioonsa ja lähetettiin heti kärsimään rangaistustaan."



Mamma käski pyytää
Turun Sanomat, 05.01.1909


"Kerjääminen on käynyt kaupungissamme wiime aikoina tawattoman yleiseksi. Kerjäläiset tunkeutuwat asuntoihin niin hiljaa, ettei usein kuulekkaan, kun tulewat. Ei tiedä mitä woi häwitä niiden mukana, parasta on olla warowainen niiden suhteen. Mutta onko yleensä lupa kerjätä kaupungilla. Erääseenkin paikkaan tuli pieni tyttö ja poika, jotka sanoiwat: "me otamme rahaa, mamma käski pyytää". Kertoiwat isän olewan muonarenkinä maalla lähellä kaupunkia, mistä oliwat tulleet kerjäämään. Onhan kaupungissa jo ennestäänkin tarpeeksi kerjäläisiä. Ei niitä maalta enään lisää tarwita."


Lapsenpäästölaitos
Turun Sanomat, 05.01.1909



Tuottawia työpaikkoja
Uusi Aura, 06.01.1909


"Kirjoituskoneet tulewat meilläkin päiwä päiwältä yhä enemmän käytäntöön. Puhumattakaan alati kirjoitustöissä toimiwista asianajo- ja liikekonttoreista sekä useista wirastoista, kauppiaat, kirjailijat, sanomalehtimiehet y.m. kirjoitusmiehet hawaitsewat etunsa mukaiseksi ottaa kiireisissä ja selwyyttä waatiwissa töissään kirjoituskoneen awukseen. Paha puute on kuitenkin tottuneista konekirjoittajista, joille senwuoksi tarjoutuu tuottawia työpaikkoja. Tähän seikkaan pitäisi eritoten siwistyneitten naisten kiinnittää huomionsa. Sillä monessa kodissa olisi konekirjoitustaidosta erinomainen hyöty, milloin mekaanillinen kirjoitustyö on muuten wastenmielistä ja perin hermostuttawaa. Näin woi isällä olla apua omista perheenjäsenistä, joille tämä toimi senlisäksi on kaiken puolin mieluista. Konttorialalle tai wirastoihin pyrkiwien neitosten tulisi ehdottomasti osottaa omaawansa myöskin konekirjoitustaidon. Silloin wasta woisiwat he isännilleen näyttää, miten työtä saadaan aikaan hennoillakin hyppysillä. Työn paljoutta walittawat kirjotusmiehet, jotka joskus owat ihan hukkua papereihinsa. Ja työnpuutetta nurkuwat niin monen monet koulunkäyntinsä päättäneet nuoret neitoset, jotka eiwät ole hakemallakaan löytäneet työtä tai "sopiwaa paikkaa". Ottakaa kirjotuskone Ideal käsille ja oppikaa sitä käyttämään, niin menen täyteen takuuseen siitä, että olette ja pysytte tyytywäisinä. Sen kaikki, jotka owat tätä koettaneet, yksimielisesti myöntäwät wallan oikeaksi. ja senwuoksi ostakaa Ideal-kirjotuskone Te, joilla on liiaksi työtä ja oppikaa sillä kirjoittamaan Te, joilla ei ole työtä ja ansiota tarpeeksi. Sekä kone että opetus saadaan samalla hinnalla allekirjoittaneelta Ideal-koneitten asiamieheltä. Eemil Suwanto"


Hyvinlajiteltu kangaskauppa
Turun Sanomat, 06.01.1909



Wäkilukumuutoksia
Salon Sanomat, 08.01.1909


"Halikon huomioita.
Wäkilukumuutokset Halikossa: synt. 75 mp. ja 77 np., yht. 158, joista awiott. 17; seurakuntaan muuttanut 103 mp, ja 135 np., yht 238; seurakunnasta poismuuttanut 97 mp. ja 127 np., yht. 224; wihitty on 34 paria ja awioliittoja purkautunut 42; wäkiluku lisääntynyt wuoden kuluessa 49 hengellä ja teki wuoden lopussa 6,105."



Monenlaisia käytännöllisiä waikeuksia
Uusi Aura, 08.01.1909


"Kysymys naispoliisien asettamisesta Helsingin poliisilaitokseen. Suomen Naisyhdistys on uudenmaan läänin kuwernöörille jättämässään kirjoituksessaan pyytänyt, että kuwernööri, läänin kaupunkien poliisilaitosten oloja järjestettäessä, ottaisi huomiin ne näkökohdat, joista hakemuskirjoitukseen liitetystä "siweellisyyskonferenssissä" Tampereella wiime maaliskuussa pidetystä esitelmässä mainitaan, ja että tämän alustusesitelmän mukaan Helsingin kaupunkiinkin asetettaisiin naispoliiseja mies-poliisien korjaamien naisten ja alaikäisten pahantekijäin wartioimista ja hoitamista warten, sekä että näille wirkailijoille maksettaisiin niin suuri palkka, että sanottuihin toimiin saataisiin asetetuksi tarpeellisilla ominaisuuksilla warustettuja siwistyneitä naisia. Tämän johdosta on kuwernööri lähetepäätöksellä kuluwan kuun 7 päiwältä käskenyt Helsingin w.t.poliisimestaria antamaan lausunnon asiassa.
Poliisimestari mielipiteenään lausuu, että naispoliisien asettaminen ja eri naisosaston perustaminen tätä nykyä Helsingin poliisilaitokseen tuottaisi monenlaisia käytännöllisiä waikeuksia, eikä ole wälttämättömästi tarpeen waatimakaan, mutta hän ei periaatteessa wastusta naispoliisien asettamista, waikkakaan ei yksityiskohdista ole anojan kanssa samaa mielipidettä. "


-Mitäköhän ne käytännölliset vaikeudet mahtoivat olla?

"Jo wuonna 1882 asetettiin ensimmäiset naispoliisit Chicagoon" Kaleva 06.08.1909

Maininta naispoliisista Suomessa löytyy Wiipurin Sanomista ainakin jo 17.09.1899, jossa lyhyt pikku-uutinen "Naispoliiseja on asetettu nykyjään kaupunkimme poliisilaitokseen"

Kotimaa-lehdessä 25.6.1909 kerrotaan Suomen Walkonauhaliiton wuosikokous-artikkelin yhteydessä että "naispoliiseja on Helsingissä 2 ja Turussa 4".

14.02.1910 kerrotaan Kotimaa-lehdessä seuraavaa: "Naispoliisi Tampereelle. Tampereen poliisilaitokseen on päätetty ottaa naispoliisi, joka saa toimekseen hoitaa ja käsitellä kaikkia sellaisia asioita, joihin naiset owat sotkeutuneet. Toimeen on walittu konttoristi Iida Seilanen Kuopiosta."


Salonjoen vedestä
Uusi Aura, 08.01.1909


"Salon joen wesi. Salon kauppalalla on kyllä n.s. Mökösten mäen rinteellä kallioon porattu pumppukaiwo, josta tuulimoottorin awulla kauppalalaiset saawat mainion juomaweden. Mutta moniin muihin tarpeisiin - ja joskus ruokaankin - täytyy käyttää jokiwettä, joka kuitenkin laiwojen ja monien jokeen johtawien lokawiemärien y.m. waikutuksesta on sangen likaista. Sentähden olisi suotawa, että ryhdyttäisiin sopiwiin toimenpiteisiin joen weden puhtauden suojelemiseksi. Tässä suhteessa on tie- ja wesirakennusten ylihallituksen ehdotus, että kauppalan wasta rakennettawat lokawiemärit johdetaan rannalla sijaitsewiin pääjohtoihin, jotka johtawat likawedet kauppalan siwutse rautatiesillan alapuolelle, huomioon otettawa. Mutta se ei yksin riitä weden puhtautta turwaamaan, ellei laiwoja ja yksityisiä taloja kielletä lokawiemäreillään y.m. joen wettä saastuttamasta. Muuten käy wesi joessa niin saataiseksi, ettei sitä ilkeä enää pesemisiinkään käyttää, ja joudutaan laittamaan uusia kalliita kaiwoja lisää, sanoo kirjeenwaihtajamme."


Iltamien lopuksi lattian tahkontaa
Sosialisti, 09.01.1909


"Waskiolta. Terwe taistelutowerit! Nyt waan tahtoisin kysyä teiltä towerit, onko teille olot täysin hywät? Luulen ja uskallan sanoa, että ei. Ei teillä ole wielä täysin hywiä oloja. Teillä ei wielä ole siellä Waskiolla edes työpäiwätkään lyhyemmät, ettekä te myös mitään sillä tawoin saa, että te waan uinutte ja juopottelette ja kiroten räyhäätte, kuten wiime Loppiaispäiwän iltana erään talon pihalla, niin että oikein kauhistutti siwultapäin kuulijoita. Kai nämä mellastajat luuliwat, että nyt he saawat häirityksi Waskion t.y:sen iltamaan tulijat. Mutta hukkaan näytti menewän koko hywät humalat, koska kellon käydessä 7:ttä oli tupa aiwan ääriään myöten täynnä ja yleisön käytös oli siiwoa ja rauhallista. Siis ihan mallikelpoista. Ohjelmassa oli yhteislaulua, terwehdyspuhe, runo, puhe, runo, kertomus, pilarunoja, kuplettilauluja ja ilweilyä, ja kaikkein siunatuksi lopuksi tuota lattian tahkontaa. Tulot, jotka iltamasta kokoontuiwat, käytetään, huwitoimikunnan tarpeitten hankintaan...."


Luistinrata Aurajoessa
Turun Sanomat, 09.01.1909


"Luistelun ihailijat, kuulkaahan! Kansallisessa kirjakaupassa on lista nimen merkitsemistä warten niille, jotka aikowat "Nuorten oman luistinradan osallisiksi". Hanke riippuu kokonaan siitä, jos se saa tarpeeksi kannatusta nuorison puolelta. Rata tulee sijaitsemaan keskikaupungilla jokijäällä, jotenka se tulee paljon edullisemmalle paikalle, kuin Urheilupuiston rata, joka on myös hyvin kallis. Aikomus on radalla panna toimeen sunnuntaisin yhteisluistelua soiton kera sekä mahdollisesti muuta lystiä, joihin luistelukauden lipulla pääsee lisämaksutta. Nyt on jo joen jää peittynyt lumella, jotenka ei enään voi muualla luistella kuin hoidetulla radalla. Luistella tietysti jokainen wähänkin terweydestään wälittäwä henkilö tahtoo ja siihen on parhain tilaisuus "Nuorten omalla luistinradalla". Siis menkää heti paikalla kirjottamaan nimenne Kansallisessa kirjakaupassa esillä olewalle listalle."


Törmäys
Turun Sanomat 12.01.1909


"Hewosen ja raitiowaunun yhteentörmäys. Lauantaina päiwällä kun raitiowaunu kulki pitkin Humalistonkatua torille päin, niin eräs maalaisen hewonen alkoi kiitää läntiselle kadulle. Luultawasti ohjasi mies seinään, waan hewonen hyppäsi poikki kadunkulman raitiotiewaunun siwuun. Seuraus oli, että etujalka rikkoi raitiotiewaunun ikkunan, ja wähän säikytteli waunussa olijoita.

Pois raiteilta hypähti eräs raitiotiewaunu eilen iltapäiwällä lähellä kauppahallia Linnankadulla. Syynä tähän kuuluu olleen se, että raiteille oli joku ilkimys asettanut pieniä kiwiä, ja kun waunu tuli hywää wauhtia Linnankatua pitkin, niin lennättiwät kiwet sen pois kiskoilta. Pikkasen matkaa koetti "raitiohepo", millaista on kulkea kiwikatua pitkin, jota muutkin hewoset kulkewat. Tapahtuman johdosta kokoontui paikalle paljon uteliasta wäkeä. Ei kestänyt kauan, kun saatiin waunu raiteille taasen."



Moskowaan
Turun Sanomat, 12.01.1909


"Suomalaisia hiihtäjiä Moskowaan. Suomen yleiselle hiihtäjäliitolle saapuneen kutsun johdosta lähettää edustajia Moskowaan helmik. 13 ja 14 pnä tapahtuwiin kansainwälisiin hiihtokilpailuihin, päätti yllämainittu seuran toimitusvaliokunta wiime sunnuntaina pidetyssä kokouksessaan lähettää edustajia."


Salon kauppalan kirjasto
Uusi Aura, 12.01.1909


"Salon kauppalan kirjastossa on nykyään 740 nidosta. Wiime wuoden kuluessa tehtyjen kirjalainausten luku nousi 1170, joten siis keskimäärin lainattiin kutakin kirjaa 1,58 kertaa. Kirjasto kaswoi wiime wuonna erittäinkin Kansanwalistusseuralta saadun 100 mkn arwoisen kirjalahjoituksen kautta. Saadut kirjat, kuten myöskin noin puolet koko kirjatosta, on uudenaikaista kirjallisuutta.
Uskelan Moision kansankirjastossa, joka on muodostunut entisestä Salon seudun kansankirjastosta, oli wuoden waihteessa kirjoja 319. Lainauksia on kuluneen wuoden aikana tehty 1044 eli siis keskimäärin kirjaa kohti 3,32. Uusien kirjojen hankkimiseksi on kirjastolle täksi wuodeksi myönnetty 25 mk."



Kätilökurssilainen
Uusi Aura, 12.01.1909


"Lappalaistyttö, joka aikoo kätilöksi. Muutama päiwä sitten saapui Helsinkiin lappalaispukuun puettuna muuan Helander-niminen tyttö Utsjoelta suorittaakseen pääkaupungissa kätilökurssin. Lapissa ei tähän asti ole ollut tutkinnon suorittanutta kätilöä, waikka toimesta on 900 mkn palkka. Kun toimi sittenkin on ollut täyttämättä owat Inarin ja Utsjoen kunnat myöntäneet tytölle kurssin suorittamista warten 1000mk. Reipas tyttö on pulkassa poron wetämänä matkustanut 26½ peninkulmaa Kittilään ja sieltä 25 penink. hewosella Rowaniemeen, mistä rautateitse saapui Helsinkiin. Matka pääkaupunkiin kesti kaikkiaan kaksi wiikkoa ja kolme päiwää."


Jääkellarilohta
Salon Sanomat, 15.01.1909



Vaatetettuna ja ilman
Salon Sanomat, 15.01.1909



Woiko automobiiliä käyttää
tulipalopaikalle mentäessä

Työmies, 15.01.1909


"Palokunta koetteli eilen automobiilia saadakseen selwille, woiko sitä käyttää tulipalopaikalle mentäessä. Ei wielä päästy täysin asian perille."


Iltamia ja wuosijuhlia
Uusi Aura, 15.01.1909


"Salosta. Kokouksista ja iltamista ei täällä Salon pienellä alueella nykyään näytä suinkaan puuettta olewan. Kun on paitsi ennen rakennettuja rukoushuoneita myöskin uusi palokunnantalo ja työwäentalo, niin on iltamia ja kokouksia saatawa toimeen niiden kaikkien ylläpitämiseksikin. Niinpä piti wiime sunnuntaina nuorsuomalaisten naisliitto iltamansa palokunnan talolla ja wiime päiwinä on tyäwäentalolla luennoinut tohtori Tanner, kumpikin luonnollisesti puolueharrastustensa wireillä pitämiseksi, ja ensi sunnuntaina on yhteiskoululaisilla stipendirahastonsa iltama palokunnan talolla, sitte tiistaina lähetysjuhla wanhalla rukoushuoneella, lauwantaina raittiusseuran wuosijuhla ja sunnuntaina eläinsuojeluyhdistyksen wuosijuhla j.n.e. Minkä werran nämä kaikki eri kokoukset woiwat osanottajiensa todellista siwistystä kohottaa ja puolueettomasti kehittää, on waikea ratkaista. On ainakin yksi aate, jonka tuon tuostakin on huomattu ympärilleen kokoowan kansalaisia kaikista eri ikä- ja säätyluokista. Tämä aate, jota rikkirewitty kansamme wielä näin yksimielisesti puoltaa, on raittiusaate. Siihen on täällä nuorempikin ikäluokka innolla osaa ottanut, toimeenpannen toisinaan todella siwistäwiä ja opettawia tilaisuuksia, waikka luonnollisesti toisinaan huwikin on waltaa saanut. Oma sanomalehti kirjoituskoneineen ja puheharjoitukset arwosteluineen, wakawa rattoisa joulukuusi-iltama, kesäjuhla y.m. siinä muistoja, joita uusimaan ja jatkamaan woi edistysmielistä nuosrisoamme edelleenkin kehoittaa. Ylewän raittiusaatteen piirissä woimme unohtaa sääty-, puolue- ja ikärajat ja esiintyä yhtenä. Ottakoon siis jokainen alkaneenakin wuonna jatkuwalla innolla siihen osaa, sillä nyt on meillä se hetki käsissä, jonka työ, runoilijan sanain mukaan, tuhatwuosihin waikuttaa, kun seisomme kieltolain kynnyksellä."


Putimies kuoppasi lihat
Uusi Aura, 15.01.1909


"Takawarikkoon otettua lihaa. Toispäiwän illalla otti poliisi kauppahallin pihalla eräältä halikkolaiselta teurastetun wasikan lihat syystä, että ne näyttiwät pilaantuneilta. Eläinlääkäri Fabritiuksen toimeenpanemassa tarkastuksessa hawaittiin ne kokonaan ruuaksi kelpaamattomiksi, minkä takia kaupungin putimies sai toimekseen kuopata ne."


Halkojen ajoa
Uusi Aura, 16.01.1909


"Hewosmiehet! Halkojen ajoa on saatawana Halikon Karwalan metsästä Hajalan asemalle. - Samassa metsässä on myös myytäwänä suurempi määrä seipäitä. Ajosta y.m. saa tietoja työnjohtajalta paikalla, ynnä allekirjoittaneelta J.Palmén, Hajalan as."


Halikkolainen wangittiin lapsenmurhasta
Uusi Aura, 16.01.1909


"Lapsenmurhasta wangittiin t.k. 12 päiwänä ja passitettiin lääninwankilaan palwelijatar Ilona Sofia Grönblom-Saloniemi, Halikon pitäjän Wartsalan puustellista."


Kaksi uutta konetta lääninhallitukseen
Uusi Aura, 17.01.1909


"Kirjoituskoneita lääninhallitukseen. Senaatti on myöntänyt 1200 mkn määrärahan kahden uuden kirjoituskoneen hankkimista warten täkäläiseen lääninhallitukseen."


Yleinen pahe Kuusjoella
Uusi Aura, 17.01.1909


" Kortinpeluu näyttää tulleen hywin yleiseksi paheeksi Kuusjoella. Nuoret miehet kuluttawat joutohetkensä pelaamalla korttia ja, häpeä kyllä, on joukossa sellaisia talon isäntiäkin, jotka suosiwat ja antawat pelata huoneissaan. Onpa kerrottu, että eräskin isäntä woitti renkinsä tämän wuotisen palkan. Kowin surkuteltawia owat sellaiset talot, joissa isäntä palwelijoitaan paheisiin johtaa, huudahtaa kirjeenwaihtajamme."


Alituinen warasto
Uusi Aura, 17.01.1909



Meijerska
Uusi Aura, 21.01.1909




Uintikilpailuihin ulkomaille
Turun Sanomat, 22.01.1909


"Suomalaiset urheilijat ulkomaille. Suomen uimaliitto on Pohjoismaiden kisojen uintikilpailuihin ilmottanut 2 osanottajaa, nim. yliopp. Toiwo Aron ja A.Wetzellin, jotka molemmat wiimekesäisissä Olympian juhlissa esiintyiwät sangen etewästi uimahyppykilpailuissa."


Kallista waloa
Uusi Aura, 22.01.1909


"Parhainta, mitä wiinasta woi saada joutiwat erään Porin lähideudun isännän wiinat äskettäin antamaan. Isännän nuori poika nimitt. oli huomattuaan uuden wiina-astian luullut sen sisältäwän paloöljyä ja täyttänyt siitä kaikki talon lamput jolloin wiinaa oli jäänyt ainoastaan nimeksi. Työtään tehdessä oli poika ollut tyytywäinen tuntiessaan itsestään jo apua olewan.
- Ja eikä tuo tunne wäärä ollutkaan. Jälkeenkinpäin woi myöntää noiden wiinalitrain joutuneen antamaan kirkasta waloa, jonka awulla olisi woinut tehdä miten hyödyllistä työtä hywänsä. Kallista se tosin oli mutta kuitenkin parasta mitä siitä aineesta olisi woinut saada, arwelee Pimeän pirtin asukas S. S:sta."



Juomari voidaan pelastaa
Turun Sanomat, 23.01.1909





Kone- ja kalustokauppa Salossa
Uusi Aura, 23.01.1909





5 markan palkinto
Uusi Aura, 26.01.1909


"Warastettu. Pienenlainen potkukelkka, tuntomerkit: keltaisessa pohjamaalissa, kädensija punanen, jalasten päässä läwet. Sille, joka kelkan tuo takaisin allekirjoittaneelle Kiskon pitäjän Kurkelan Peltolaan maksetaan 5 markan palkinto. Kaapo Wuori."


Tukuttain ja wähittäin
Uusi Aura, 26.01.1909



Rikkomaan ikkunanruutuja
Uusi Aura, 26.01.1909


"Ikkunain särkemisiä. Wiime sunnuntain iltapuolella yritti muuan juopunut henkilö päästä sisään Samppalinnan rawintolaan, mutta kun ei häntä sisään laskettu, rupesi hän rikkomaan ikkunanruutuja. Awuksi kutsuttu poliisi wei miehen wartiokonttoriin selwiämään."


Opetusta
Uusi Aura, 30.01.1909



Myydään summakaupalla
Uusi Aura, 31.01.1909



Puhelin 57
Salon Sanomat, 01.01.1909



Osuuskauppa
Salon Sanomat, 01.01.1909


-Ensimmäinen osuuskauppa aloitti toimintansa Halikossa vuonna 1903, kun Halikon Osuuskauppa aloitti myymälänsä Immalassa.
Hajalan Osuuskauppa aloitti 1904 ja Halikon Aseman Osuuskauppa avasi ovensa 1907. Työläisenemmistöinen Halikon Osuuskauppa (3 myymälää) siirtyi 1917 Kulutusosuuskuntien Keskusliiton ja OTK:n jäseneksi. 1933 liikkeen keskustoimipaikka siirtyi Halikon Kaninkolasta Salon kauppalaan ja osuuskunnan nimi muutettiin Osuusliike Tähkäksi.( 1 )
Hajalan Ouuskauppa (1 myymälä) sulautui v.1927 Salon Seudun Osuuskauppaan, samoin Halikon Aseman Osuuskauppa (3 myymälää) vuonna 1928.


Hevoisia
Salon Sanomat, 01.01.1909



Rumaa ja luonnotonta
Turun Sanomat, 01.01.1909


"Sotainen akka, joka ahdisteli joulumuijia raaoilla kiroussanoilla, kalikoilla ja potkimisilla on Kiikalan Yltäkylässä. Wiime maanantaina kulki mainitussa kylässä joukko kyläläisiä joulumuijia, kuten paikkakunnalla on wanha, hauska tapa ja meniwät myös Alestupaan. Mutta tämän talon tarhassa tuli heitä wastaan wanha, harmaahiuksinen emäntä, joka karwaasti kiroili, potki ja heitteli suuria hakokolikoita wihan täydessä wimmassa, waikka joulumuijat eiwät häneen ensinkään kajonneet eiwätkä häntä häirinneet. Potkimiset ja kalikat kyllä osuiwat joulumuijiin, mutta pahempia wammoja eiwät onneksi saaneet, kun pääsiwät raiwostuneen muijan käsistä pakoon. Moni joulumuijista peräti kauhistui wanhan ihmisen ylen raakaa kiroilemista ja peräti rumaa ja luonnotonta käytöstä."


Immet ihanat
Sosialisti, 01.01.1909



Hupaisa huoneusto
Turun Sanomat, 03.01.1909



Somerolla
Turun Sanomat, 03.01.1909


"Maanjäristys Somerolla. Tapaninpäiwän iltana, kun ihmiset jo oliwat suurimmaksi osaksi menneet lewolle, huomattiin Somerolla Pitkäjärwen kylässä maanjäristystä. Mikäli meille ilmotetaan, wawahti maa wain yhden kerran, mutta aiwan selwästi niin että rakennukset tärähteliwät ja tuntuiwat hiukan heilahtawan. Seuraawana aamuna hawaittiin, että maantiehen oli monessa paikassa ratkennut pieniä aukeamia. Olisi mieltäkiinnittäwää saada tietää, onko niillä tienoin muuallakin samanlaista ilmiötä huomattu."


2 wuotta takaperin!!!
Uusi Aura, 05.01.1909


"Ottakaa warastettu hewonen kiinni!
50 markan palkinto! Tammikuun 7 p. wastaan yöllä w.1907, siis 2 w. takaperin warastettiin tumman raudikko walakkahevonen, runsaasti 10 korttelia korkea 7 w. wanha, waalean harmaa, ohut oikealle kaatuwa harja. Häntä wahwa waalean harmaa, walkeat sisäjouhet, walkea ylähuuli sieraimiin asti, kellertäwät kiharat wiikset, leikkauksessa wika isompi pussi oikealta puolelta. Arthur Lehtonen, Kyrön asema."



Miljoonakaupunki?
Uusi Aura, 05.01.1909


"50 wuotta sitten, w.1859, oli Helsingissä 20,800 asukasta. Nyt on niitä 132,527. Lähes 7-kertaisesti on wäkiluku Helsingissä siis 50 wuodessa kaswanut. Jos tällainen kaswaminen olisi edelleen mahdollinen, niin Helsinki alkaisi tämän wuosisadan puoliwälissä olla miljoonakaupunki."

-Ei tullut Helsingistä miljoonakaupunkia. Asukasluku oli v.1950 369000 ja vuonna 2000 se oli 551000. Vielä on matkaa!


Sekatawaraa halpoihin hintoihin
Uusi Aura, 05.01.1909



Alalla kokemusta
Uusi Aura, 05.01.1909


"Toiwonliitto perustettiin Saloon keskiwiikkona jouluk. 30 p. Toiwonliiton johtokuntaan ja samalla opettajiksi tuliwat, puheenjohtajaksi pastorinrouwa Lindgren, joka samalla toimii kirjurina, rahastonhoitajaksi poliisi Juuti ja muiksi jäseniksi rouwat Olga Nordlund ja Anna Kurimo, neiti Aina Lagerström ja opettaja J.R.Sainio.
Tämä Toiwonliiton toimikunta tulee toimimaan aiwan itsenäisenä, rupeaa pitämään raittiuskoulua paikkakunnalla ja toimeenpanee wirkistyshetkiä lapsille Toiwonliiton ohjelman mukaan. Waikka paikkakunnan kansakouluissa onkin raittiusmieliset opettajat, jotka lapsille aina opetuksen ohessa teroittawat raittiusasiain tärkeyttä ja wäkijuomain turmiollisuutta, on kuitenkin suurella ilolla tätä uutta yritystä terwehdittäwä, warsinkin kun on johtajaksi saatu henkilö, jolla on tällä alalla kokemusta ja lämmintä asian harrastusta. Koulu alkaa toimintansa tammik. 15 p. ja on toimessa joka toinen perjantai iltapäiwällä. Oppilaiksi pääsewät 9-15 ikäwuoden wälillä olewat lapset."



Vanhapoika haluaa asunnon
Työmies, 07.01.1909



Kalanrakosta
Työmies, 07.01.1909



Pikku-uutisia
Salon Sanomat, 08.01.1909


"Tulipalon alku sattui maanantai-illalla klo ½10 ajoissa pankintirehtööri Åbergin talossa kauppias Ahon luona. Tuli saatiin kuitenkin heti alussa sammutetuksi, jotenka höyryruiskutin sai palata takasin puolenmatkasta. Wahinko on wähäpätöinen.

Salon kauppalan lukusali on uudestawuodesta siirretty työwäenyhdistyksen taloon."



Pikku-ilmoituksia
Salon Sanomat, 08.01.1909



Hirtti
Salon Sanomat, 08.01.1909


"Itsemurha. Andre Rosenqwistin moottoritehtaan Turussa yöwahti W.Siren hirtti itsensä eilistä wasten yöllä tehtaassa. Hän oli kiinnittänyt nuoran siihen peltiin, joka sulkee höyrypannun sawupiipun. S. oli 62 wuotias ja jätti jälkeensä useita lapsia."

-Itsemurhista julkaistiin lehdissä tietoa nimiä ja toimintatapaa myöten lähes päiwittäin. Ja toimintatapa joskus hyvinkin perusteellisesti..


Lapsia muistettu
Salon Sanomat, 08.01.1909




"Joensuun kartanon työwäkeä muistettu. Wanhan hywän tawan mukaan antoi Joensuun sukukartanon omistaja kreiwi Carl Alex. Armfelt alustalaisilleen lahjoja tänäkin jouluna. Lapsia muistettiin ensimmäiseksi. Suurissa joukoissa oliwat he kokoontuneet kreiwin ylläpitämälle Toijalan alimmalle kansakoululle, missä se kauniisti walaistun ja koristetun kuusen ympärillä iloiten ja laulaen, nauttiwat makeisensa ja muut syötäwät, joita heille tarjottiin. Mutta ei siinä kyllin. Jouluaattona sai näet koko palwelusväki, niin miehet kuin naisetkin, erittäin hywää ja kestäwää pukukangasta. Saiwatpa lapsetkin wielä jouluaattona makeisia sekä myöskin waatteita ynnä muita tarwittavia, kuten esim. huopasaappaita, lakkeja, sukkia ja käsineitä y.m. , joita wiimemainittuja kreiwinna itse omakätisesti on walmistanut. Mutta ei kestitseminen joulunakaan riittänyt, waan wielä uudenwuoden päiwänäkin tarjottiin kartanossa lapsille leiwän kanssa kahwia. Heitä olikin kokoontunut yli sataan nousewa joukko ja ilomielin nauttiwat he tarjotun kestityksen. Samoin wirkistettiin työwäkeä ulkokartanoissakin. Todellakin seurattawa tapa, jota ei kuitenkaan monessa paikassa oteta huomioon. Lapsia on Åminnessa aina muistettu; kiitos siitä herra kreiwille.

Kaunis tapa on ollut Weitakkalan kartanonomistajilla awustaa köyhän kansan lapsia koulua käymään: he nimittäin owat lahjottaneet kaikille alustalaistensa kansakoululapsille päiwällisaterian kouluaikana. Ent. omist. tuomari G.Rosenbergin kuoleman jälkeen ei ole hänen weljensä kartanon nykyinen omistaja tahtonut tätä tapaa unhoon jättää, waan on jatkanut weljensä kaunista työtä wieläpä suuremmilla uhrauksilla. Hän nimittäin toimitti tänä jouluna lapsille suuren ilon lahjoittamalla heille joulukuusirahaa, jonka awulla lapset saiwat itselleen ihanan joulukuusen.
Seuratkaapa muutkin tilanomistajat tätä kaunista tapaa, sillä siten saatte monen köyhän lapsen sydämmen kiitollisuudesta sykkimään."



Hockeypeli alkanut
Turun Sanomat, 08.01.1909


"Käsi poikki hockeypelissä - lyöjä jokeen. Luistinkauden mukana on alkanut myöskin hockeypeli, jota pojat, pienetkin, näkywät harrastawan yhtä ahkeraan kuin kesällä potkupallopeliä. - Eilen oli joukko poikia täydessä peli-innossa, kun eräs pienokainen sattui tielle ja sai woimakkaan iskun käsiwarteensa. Poikanen wietiin ensin kotiinsa ja sieltä lääkärin luo. Tämä selitti jonkun luun murtuneen. Poikaa wietäessä pois jäältä joutui lyöjä awantoon Ylisillan luona, päästen kuitenkin pelkällä kylmällä kylwyllä."


Puhtaanapitämään
Turun Sanomat, 08.01.1909



Salon lukusalin lehdet
Uusi Aura, 08.01.1909


"Salon lukusaliin on täksi wuodeksi päätetty tilata seuraawat sanomalehdet ja aikakauskirjat: Uusi Suometar, Helsingin Sanomat, Helsingin Kaiku, Pellerwo, Terweydenhoitolehti, Työmies, Emäntälehti, Uusi Aura, Turun Sanomat, Kyläkirjaston Kuwalehti A- ja B-sarja, Koti ja Yhteiskunta, Kansanlehti, Aika, Koitto, Walwoja, Raataja, Työläisnainen, Suomen Urheilulehti, Puutarha, Kotimaa, Suomen Teollisuuslehti, Elämän Kewät, Pyrkijä, Lukutupa, Tähti, Pääskynen, Eäinten Ystäwä, Kotikaswatus, Luonnon Ystäwä, Työkansa, Suomen Työwäenliitto, Kylwäjä, Jokamiehen Wiikkolehti ja Salon Sanomat."


Lukusalin lehdistä
Sosialisti, 09.01.1909


"Salon lukusaliin, joka tämän vuoden aikana on muutettu työwäenyhdistyksen huoneustoon, on tilattu lehtiä, joukossa Turun porwarilehdetkin. Sosialistia ei ole. Tuntuu wähän omituiselta, että paikkakunnan työwäenlehteä ei ole tilattu, semminkin kun lukusali sijaitsee itse yhdistyksen suojissa. Ehkä pitäwät luonnollisena asiana, että työläiset itsekukin pitäwät huolen lehtensä tilaamisesta kotiinsa. Ja muuhan ei siinä neuwoksi tule. Tehkääpä siis se, ja joukolla oikein."


Pilapuhe
Sosialisti, 09.01.1909


-Minkälainen oli tämä pilapuhe?


Kivulloisuus Turussa
Turun Sanomat, 13.01.1909


Turun Sanomissa julkaistiin viikottain listaa todetuista kivulloisuuksista (yllä) ja kuolinsyistä (alla). Eniten oli todettu tapauksia Katarri hengitys-elimissä ja toiseksi eniten Kaularöhkää.




Kuolevaisuus Turussa
Turun Sanomat, 13.01.1909



Makit puhdistetaan
Uusi Aura, 14.01.1909


"Esikaupunkimme terweyshoidolliset olot. Läänin kuwernöörille lähettämästä kirjelmästä oli Turun piirin piirilääkäri esittämillään syillä waatinut, että Maarian kunnallislautakunta sakon uhalla welwotettaisiin pitämään huolta siitä, että kunnan alueella olewista esikaupungeista:
1:ksi kaikki wiemäriojat heti puhdistetaan, ja missä tarpeellista, sywennetään niin, että wesi niissä pääsee wapaasti juoksemaan sekä että tämmöinen puhdistaminen sitten toimitetaan joka wuosi kewäisin ja syksyisin;
2:ksi että kaikki makit puhdistetaan ja niihin asetetaan tiiwiit weden pitäwät tynnyrit, jotka tyhjennetään pelloille niin usein kun tarwe waatii, sekä että pihamaat ja nurkkien taustat tarkoin puhdistetaan ja sannoitetaan;
3:ksi kaikkien kaiwojen ja wedenottopaikkojen tulee olla semmoisessa kunnossa, että niihin ei pääse juoksu eikä likawesi walumaan. "



Surullinen teko
Uusi Aura, 14.01.1909


"15-wuotias tyttö hirttäytynyt. T.k. 8 päiwää wasten yöllä poistui kotoaan wuoteeltaan toisten nukkuessa puuseppä Halenin 15-wuotias tyttö Paimion Toikkalan kylässä. Aamusella kun ruwettiin karannutta kaipaamaan ja etsimään, löydettiin hänet käymälästä hirttäytyneenä wyöhönsä ja tietysti hengettömänä. Tämän surullisen teon arwellaan nuoren wainajan tehneen mielenhäirössä, joka lienee aiheutunut uskonnollisesten asiain mietiskelemisestä."


Syytteessä
Salon Sanomat, 15.01.1909


"Waimo syytteessä miehensä myrkyttämisestä. Wiime marraskuun 6 pnä kuoli Halikon Wartsalassa äkkiä työmies Karl Arthur Niemi. Epäilynä miehensä myrkyttämisestä nostettiin Niemen waimoa Aina Amanda Niemeä wastaan kanne. Juttu oli t.k. 11 p. käsiteltäwänä Halikon kihlak. oikeudessa. Wastaaja kielsi syyllisyytensä rikokseen. Kun ei ruumiinawauspöytäkirjaa eikä lääkärin lausuntoa wielä oltu saatu lykättiin jutun enempi käsittely t.k. 30 p:ään."


Isällistä kohtelua
Turun Sanomat, 15.01.1909


"Kiitos
Täten pyydämme lausua nöyrät kiitoksemme Wiurilan kartanon omistajille kreiwitär ja herra kreiwi C.A.Armfeltille heidän meille antamistaan joululahjoista taas tänä, niinkuin entisinäkin wuosina, sekä muuten aiwan isällisestä kohtelusta meitä kohtaan. Sekä että lämmin sydämmen kreiwitär joka wuosi walmistanut kaikille kartanon alustalaisten lapsille iloa, tarjoten heille makeisia ja muita lahjoja.
Halikon Wiurilassa, 12 p. tammikuuta 1909.
Kiitollinen Wiurilan kartanon suurilukuinen palweluswäki.
Pyydetään että muutkin lehdet hywäntahtoisesti ottaisiwat tämän palstoilleen."



Hautakirjoitus
Uusi Aura, 16.01.1909


"Hautakirjoitus. "Tässä lepää rakastettu waimoni. Hän syntyi tammik. 12 p:nä 1853 ja waikeni maalisk. 16 p.1902""


Muurlasta
Uusi Aura, 16.01.1909


"Eteenpäin edistyksen tiellä mennään Muurlan pienessä kunnassa nopein askelin. Kolme kansakoulua lietsoo walistusta kunnan ei osissa ja kansakoulun läpikäyneiden lasten luku on wuosittain hywin suuri. Koulunkäyntiä edistääkseen jakaa kunta oppilaille ilmaiseksi sekä koulukirjat että käsityötarpeet. Wielä jaetaan joka talwi melkoiset summat köyhien oppilaiden awustukseksi."


Myydään wesimylly
Uusi Aura, 16.01.1909


" Hyvä mylly hyvällä kaupalla!
Sattuneesta syystä myydään nyt heti n.k. Nokkahiiden wesimylly Perttelissä. Mylly sijaitsee wiljarikkaalla seudulla ja on wiime kesänä ajanmukaisesti sisustettu sekä warustettu isolla ameriikalaisella turpiinilla, johon on aina riittäwä wesi. Kauppaa seuraa hywässä kunnossa olewat asuin- ja ulkohuoneet, sekä kappale wiljelysmaata ja niittyä, joihin wuokraoikeus kestää lähes 50 wuotta. Lähempiä tietoja saa omistajalta paikalla sekä allekirjoittaneelta. Perttelissä, 13 p:nä tammik. 1909, Edward Niemi. Osoite: Salo, Perttilä."



Woimisteluseura Saloon
Uusi Aura, 16.01.1909


"Woimisteluseura perustettu Saloon. Keskiwiikkoillaksi t.k. 13 p. oli joukko woimistelun harrastajia kokoontunut Salon Palokunnantalolle keskustelemaan woimisteluseuran aikaansaamiseksi Saloon. Ja yksimielinen olikin päätös. Seura perustettiin ja sen nimeksi pantiin "Salon Palokunnan Woimisteluseura". Seuralle walittiin 5-henkinen komitea pohtimaan sääntöjä. Woimistelun johtajaksi on lupautunut kapteeni W.Calamnius ja tulee seura toistaiseksi pitämään harjoituksia palokunnantalossa maanantaisin ja tuorstaisin k:lo 8 i.p. Woimistelutelineiden y.m. hintojen tiedustelijaksi walittiin satamamestari C.Laine. Seuraan liittyi jäseniä 16.
Seura on wielä nuori ja waraton. Tämäkin asia oli kokouksessa esillä. Warojen hankkimiseksi päätettiin lähettää kauppalaa kiertämään listoja, joihin kuka tahansa on tilaisuudessa merkitsemään waroja seuran kannattamiseksi. Suljemme seuran ja etenkin listat Salon yleisön suosiolliseen huomioon. "



Huone leiwinuunilla
Uusi Aura, 19.01.1909


"Halutaan vuokrata. Huone leiwinuunilla Angelniemen kappelista Kokkilan kylästä. Wast. Kahden viikon kuluessa tämän lehden kontt. m "A.W."
Leipurinliike Kauppalasta tai wäkirikkaalla maaseudulla. Wastausta odottaa Edw.Lundholm. Perniön pitäjä Nurkkila."



Halikolahdella
Uusi Aura, 19.01.1909



Kansakoulu
Turun Sanomat, 20.01.1909



Kalossit löytyi
Turun Sanomat, 21.01.1909


" Lokawiemäristä kalossinsa löysi eräs miekkonen eilen. Kun souriwat kepillä Linnankadun ja Aurakadun kulmassa olewaa likawiemäriin johtawaa lähdettä, niin oliwat kalossit siellä. Mitenkähän ne lie sinne joutuneet. Parasta olisi pitää ne jalassaan nyt, kun on niin surkean sateiset ja kurjat ilmat muutenkin."


Osuuskauppa
Uusi Aura, 23.01.1909


Hintoja ei paljon ilmoituksissa kerrottu.
Kawallettu tuntuwa summa
Uusi Aura, 23.01.1909


""Hiirien häwittämiseen." Pietarin oikeushowin puheenjohtajan, senaattori Krafheninnikowin toimittaman tarkastuksen kautta Riian piirioikeudessa on käynyt selwille, että waltion waroja on kawallettu tuntuwa summa. Asiakirjoista näkyy m.m. kuten "Slowo" kertoo, että muuan piirioikeuden wirkamiehistä on 10-wuotisena palweluskautenaan käyttänyt yli 2000 rpl "hiirien häwittämiseen" piirioikeuden rakennuksessa."


Irstailija
Uusi Aura, 23.01.1909


"Irstailija terwattiin. Eräs Kaukaan tehtaalla olewa sahuri, joka ei ole antanut enempää naitujen kuin naimattomienkaan naisten olla rauhassa, härnäili erästä naista taas wiime wiikolla useampana päiwänä. Mutta nainenpa keksikin keinon. Hän toi terwaa tullessaan ja kun irstailija taasen yritti urheuttaan näyttää, terwasi hän "urhon" kaswot. "Urho" tästä kimmastui - kun työtoweritkin nauroiwat - ja hyökkäsi naisen päälle, mutta silmät kun oliwat sameina, ei hän mitään woinut. - Ollapa kaikki naiset sellaisia, niin kyllä ilkeät irstailijat häwiäisiwät."


Kunnanhuoneessa
Uusi Aura, 23.01.1909



Kaswatiksi
Turun Sanomat, 27.01.1909



Rotta oli wiedä nenän
Turun Sanomat, 28.01.1909


"Rotta oli wiedä nenän eräältä naishenkilöltä eilistä wasten yöllä talossa nro 3 Ison Hämeenkadun warrella. Pari kertaa oli tuo piskuinen werenhimoinen peto ehtinyt iskeä hampaansa edellämainitun henkilön kaswojenkaunistukseen, kun uhri heräsi ja alkoi huutaa apua. Rotta katsoi silloin parhaaksi pötkiä tiehensä, jättäen muistoksi hampaanjäljet molemmin puolin nokanwartta. Ennustaneeko sotaa wai muuten ahtaita aikoja?"


2:si munaa päiwässä
Uusi Aura, 28.01.1909


"Ahkera kana. Lappeen pitäjän Kälwälän kylässä taloll. Juoseppi Monosella on kana, joka munii 2:si munaa päiwässä. Paikkakunnalla ei ole ennen ahkeria kanoja nähty."


Lankunripoja halwalla
Uusi Aura, 28.01.1909







Juowuspäissään
Uusi Aura, 28.01.1909


"Ritarihuoneen katolle Helsingissä oli juowuspäissään joutunut yöllä tiistaita wastaan noin k:lo 1 tienoissa asioitsija H.W.Lilius. Waiwoin konstaapelit saiwat hänet sieltä alas haalatuksi. Äänekkäästi oli mies katolla yötä wiettänyt. Ihmeelliset owat heidän tiensä! - Hels.S."

-Hyvää mainosta Herra Asioitsijalle!


Himphamppua
Uusi Aura, 29.01.1909



Wararikkoja yhtä mittaa
Uusi Aura, 29.01.1909


"Liikeasema kotimaassa on edelleen hyvin wakawa, lausuu Kauppalehti. Wararikkoja tehdään yhtä mittaa. Yleisön ostokyky on tawattoman huono. Esimerkkinä mainitaan, että torilla myywille waate- y.m. kauppialle sattuu päiwiä, jolloin he eiwät saa ainoatakaan kauppaa tehdyksi. Kulkukauppiaille saapuu tilauksia peräti wähän."


Lämmintä welliä
Uusi Aura, 31.01.1909


"Kuusjoen Kurkelan kansakoulussa awattiin oppilaille ruokakeittiö t.k. 18 p:nä. Toistaiseksi annetaan oppilaille waan lämmintä welliä, jota lapset mielihalulla syöwät. Parin wiikon kokemus osoittaa jo, että lapset tulewat silminnähden wahwemman ja wirkeämmän näköisiksi. Pikku-asunnoille, joista ewäät lapsille owat niukkoja, on koulun keitto terwetullut awustus. Hauskinta on kumminkin tässä se, että kaikki lapset saman pöydän ääressa weljeytywät yhdeksi perheeksi, sanoo kirjeenwaihtajamme."




VALITSE TÄSTÄ HALUAMASI VUOSI:
   
Tämä sivu on vielä kesken...Huomioi, että lisään lehtileikkeitä sivuille pikkuhiljaa sitä mukaa kun saan ne julkaisukuntoon..
palaa myöhemmin uudelleen tälle sivulle..


YLÖS!
  ------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kommenteissa käytetyt lähteet:
( 1 ) Reijo Hinkka: Halikon historia II, 1984.
( 2 ) Heikki Koski: Halikon kunta 1867 - 1966, 1967.
( 3 ) Anna-Liisa Hirviluoto ja Kari Pitkänen: Halikon historia I, 1992.
( 4 ) https://fi.wikipedia.org/.
( 5 ) Veikko Vennonen, Muistojen opinahjo, 2006