(Kuvassa Prestkullan wanha koulurakennus)
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!
Prestullan tyttökoulu sijaitsi suunnilleen
nykyisen seurakuntatalon paikalla..
|
|
Kysymys kansakoulun perustamisesta Halikkoon tuli ensimäisen kerran wirallisesti
esille kuntakokouksessa lokakuun 10 pnä 1869. Tästä
kokouksesta tehtiin seuraawa päätös:
"1§.
Kysymys ja keskusteltaissa sitten
wakinaisen kansakoulun asettamisesta ja toimittamisesta tähän
seurakuntaan, tultiin seuraawiin päätöksiin:
1) Että kansakoulu on toimitettawa, yksi poika- ja toinen tyttölapsia warten.
Kuitenkin sillä ehdolla, että jos waltiowaroista suodaan opettajille se
palkan apu kuin maamme Kansakouluja warten on määrätty.
2) Sitte kun pitäjäapulaisen palkka nykyisten opettajain muutoksista jää
seurakunnan huostaan, niin on mainittu palkka kansakoulun
hyödyksi käytettäwä.
3) Koulupaikan asemata Kouluhuonetten järjestämisestä ja kaikkia
koulun toimeenpanemisesta tarwittawaa esitystä ja käytäntöön
saamista y.m. warten walittiin erinäinen johtokunta, jonka jäseniksi
kuuluwa: Korkiasti vapaasukuinen herra kreiwi G. Armfelt, herra
rowasti ja kirkkoherra O. J. Sarbeck, Ammakon Eskon rusthollari
S. W. Johansson, Yttelästä, Frälssi talokas Swen Fagerlund ja
Tawolan Mikolan rusthollari E. J.Kawenius”.
Kuntakokouksessa helmikuun 27. pnä 1870 ilmoitti Wiurilan kartanon omistaja kreiwi Aug. Armfelt,
joka Joensuun kreiwin tilalle oli walittu koulun johtokuntaan, että
hän lahjoittaa Kihisten kylässä omistamansa talon huoneet sekä
maapalstan poikakoulua warten wahvistaen lupauksensa lahjakirjalla.
Samoihin aikoihin lahjoitti kirkkoherran leski Katarina Grahn
kirkon lähellä omistamansa rakennuksen, Prestkullan, tyttökoul.
warten. Osaksi rakennusten korjaustöiden tähden, osaksi muista syistä
woitiin kuitenkin koulun toimintaa alkaa Preskullassa wasta syksyllä
1871 ja Kihisten koulussa wasta seuraawana syksynä, siis 1872.
Monia waikeuksia kouluilla oli
alkuaikoinansa woitettawana Halikossa, kuten muuallakin. Monet
suhtautuiwat nurjamielisesti koulun toimintaan, walitetaan ensimmäisissä wuosikertomuksissa,
ja oppilaiden puutetta myöskin tahtoi olla. Täytyipä opettajien ja johtokunnan jäsenten käydä heitä kyliltä oikein haalimassa, jotta olisi saatu tarpeellinen määrä waltioawun saamista warten. Wähitellen olosuhteet
kuitenkin muuttuiwat, kun opittiin huomaamaan koulun hyöty ja tarpeellisuus. |
Kihisten koulu toimi poikakouluna aina wuoteen 1909 saakka, jolloin
perustettiin Pajulan koulu ja Prestkullan koulun toiminta lopetettiin.
Silloin tytötkin saiwat ruweta käymään Kihisten koulussa,joka siis
nykyään on wanhin Halikon toiminnassa olewista kanjakouluista.
Prestkullan entinen koulurakennus, joka jo oli melkolailla ränsistynyt,
hajoitettiin wuosi sitten ja sen paikalle rakennettiin
Seurakuntatalo. — Kihisten koulu on sittemmin rakennettu kokonaan uudestaan
ja myöhemmin lisätty sekä rakennuksia että opettajawoimia. Tämän wuoden
alussa walmistui sille tiilistä rakennettu kaksikerroksinen
lisärakennus, johon m.m. alakoulu on sijoitettuna.
Myöhemmin on Halikkoon perustettu kaikkiaan 12 uutta kansakoulua
seuraawassa järjestyksessä:
Kuttilan koulu w. 1895, Ruskan koulu w. 1896, Paawolan koulu w.1900,
Nummen koulu w. 1906, Wartsalan koulu w. 1908, Pajulan koulu v. 1909,
Saarimäen koulu w. 1909, Kumion koulu w. 1910, Mäen koulu w. 1921, Samppaan
koulu w. 1924 ja Heinäsuon koulu w. 1929.
Nykyään on Halikossa siis kaikkiaan täysi tusina kansakouluja sekä
niissä toimiwa opettajia yhteensä 28, joista yläkoulunopettajia 17 ja
alakoulunopettajia 11. Kaksi wiimeksi perustettua koulua toimii
supistettuna kouluna. — Wakinaisten oppilasten luku on wiimeisinä
wuosina ollut 800 waiheilla ja siitä yli, sekä jatkokoulun oppilaat siihen
lisäksi. Täten oppilasluku kohoaa tuhanteen, jopa ylikin. Teemmepä
siis sen hawainnon, että kouluolot oppilaslukuunkin nähden 50—60
wuoden ajalla owat warsin huomattawasti muuttuneet.
Kaikilla muilla kansakouluilla, paitsi wiimeksi perustetulla Heinäsuon
koululla, on nykyään jo oma rakennukset. Neljältä ainoastaan
puuttuu erikoinen alakoulun huoneusto, mutta nekin semmoisen
lähiwuosina saawat.
Kouluolot on Halikossa siis saatu järjestetyksi warsin tyydyttäwälle
kannalle ja owat olot kehittyneet siihen kuntoon wähitellen ja säännöllistä
rataansa. Ei woida walittaa sitäkään, että werotaakka olisi mitenkään
raskaana kuntalaisia painanut.
Suotavaa wain olisi, että koulutoimen kehitys edelleen samaan
hywään suuntaan jatkuisi tuottaen siten osaltansa tulewille sukupolwille
yhä parempia menestymisen ja hywinvoinnin mahdollisuuksia.
K.J.H.
|
