Takaisin ETUSIVULLE

HAKEMISTO -sivulle

Telefoni

Nykyajan uudempia keksinnöitä, artikkeli Satakunta -lehdessä 2.2.1878

Ja sivun alaosassa tekstiä telefonin alkuvaiheista Halikossa...
Kolmipalstaisuudesta johtuen sivu toimii parhaiten tietokoneen näytöllä..



         Klikkaa kuva isommaksi!


















































































Kuvien käyttöoikeudet merkitty kuvatekstiin, esim CC BY-NC-SA 4.0,
lue lisää: https://www.finna.fi/Content/terms
1878-02-02-satakunta-telefo


Nuorille naisille
Sanomia Turusta 28.08.1878


Nuorille naisille eiwät telefonit ole ollenkaan mieluiset. He, näet, eiwät tahdo että heidän korwaansa kuiskuttelee nuori mies, jonka suu on 20 penikulman päässä.


Myynti alkoi
Uusi Suometar 11.01.1878
1878-01-11-USuometar-myynti


Myytäwinä
Ilmarinen 09.02.1878


 — Telefonia on jo kaupungissamme myytäwinä hra C. Colliander'illa, Pohjoimaiden osakeyhtiön kartanossa. Muun muassa on semmoisiakin "pitkätorwia", joiden kautta woi pitää selwää kanssapuhetta 200 wirstan wälimatkalla. Koulutelefonit niihin kuuluwine johtolankoineen maksawat 28 - 33 markkaa.



Saa kaikki asiat ajetuksi telefonin awulla
Sanomia Turusta 03.07.1878
1878-07-03-SanTur-kokkola

 — Telefoni. Kokkolan kaupungin ja Ykspela nimisen ulkosataman wälillä on kauppias Finnilän toimesta äskettäin laitettu telefoniyhdistys. Ykspela, joka on 5 wirstan päässä kaupungista, on se paikka, johon kaikki laiwat laskewat laiturilla, sillä siellä on wielä kyllältä wettä laiwakululla. Telefonin hankkiminen tänne on erittäin hywä asia, sillä kun esim. höyrylaiwassa matkustawaiset, jotka tahtowat käydä kaupungissa, tarwitsewat hewosta eli tahtowat puhutella jotakin tuttawaansa kaupungissa, saawat he kaikki asiansa ajetuksi telefonin awulla. Telefoni on warustettu elektrisellä patterilla, ja sen käyttämisestä maksetaan 50 penniä. Telefonin awulla toistensa kanssa keskustelewat henkilöt asettuwat istumaan toinen Kokkolan raastuwassa olewaan pieneen kamariin ja toinen Satala nimiseen rawintolaan Ykspelassa. Jos waan puhuu tawallisesti ja harwanlaisesti, kuulee jokaisen sanan tämän 5 wirstan pituisen matkan päähän ja wieläpä tuntee ihmisen äänenkin.



Seinälle puhuva hantelsmann
Sanomia Turusta 02.12.1882
1882-12-02-SanTur-mitakaikk

 Mitä kaikkea telefoni woipi waikuttaa. Muudan maankylän akka tuli äsköisin erään kauppiaan konttoriin. Akan siellä ollessa soi telefonin kello. Kauppias kiiruhti koneen luokse ja akka saapi kuulla kauppiaan puhuwan seinälle näin: "Kuka siellä . . . wai niin . . . hywää tawaraa se on . . . ei wähemmällä kuin kaks wiisikymmentä naula . . . heti lähetän kotiin . . . eikö mitään muuta . . . hywästi, hywästi . . "
 Kauppias noikkasi seinälle ja meni. Akka koetti myös puhua seinälle, mutta seinä oli mykkä kuin muuri. Silloin akka astui puotiin, tarttui puotipalwelijan käteen ja kysyi hywin sääliwällä äänellä:
 Herra Jestes! Kui kaua hantelsman o ollu järk'fiiringis. Woi, woi, se ny kowa tapaus. Olette puhunu tohtorill?



Kotkotukset telefonilla
Uusi Suometar 18.05.1883
1883-05-18-Usuometar-kanapo

 — Hellä keksintö. Amerikalaiset lehdet kertowat: Uusi kananmunain hautomakone on keksitty, jossa poikaset tulewat maalle sähköwalossa. Mutta sitten huomattiin että sillä tawalla maailmaan tuleet kananpojat kärsiwät ikäwästä, eiwätkä syö yhtä halukkaasti kun emän hautomat.Tuon puutteen auttamiseksi on keksijä laittanut telefonin, jonka kautta poikaset heti munasta tultuaan kuulewat emän kotkotuksen ja siitä wirkistywät.



Wuorokausi läpeensä
Suomen Virallinen Lehti 01.06.1883
1883-06-01-SuomVirallL-hels

 — Helsingin telefoniyhdistys. Tästä päiwästä alkaen pidetään keskiasema awoinna koko wuorokausi läpeensä. Kuitenkin sopii telefonia käyttää k:lo 1:n jälkeen ainoastaan tulipalon tai muun onnettomuuden ilmoittamiseksi.



Herättäjä
Suomen Teollisuus 16.01.1884
1884-01-16-SuomenTeollisuus

 — Telefoni herättäjänä. Ken omistaa telefonin, woipi mukawalla tawalla käyttää tätä konetta herättäjäkellona. Telefonin omistaja ilmoittaa illalla keskiasemalle mihin aikaan hän tahtoo aamulla herätä: määrätyllä kellon lyönnillä rupeaa telefoninkello soimaan, eikä herkeä ennenkun makaaja nousee ja ilmoittaa keski-asemalle, että hän on kuullut soiton. Tämä keino on huomattu hywin käytännölliseksi, sillä ei suurinkaan unikeko woi kauan kärsiä telefonikellon päristystä.



Ilmoitus
Tapio 28.06.1884





Telefoni höyrylaiwassa
Kaiku 06.08.1884


 Telefoni höyrylaiwassa. Porin lehdet kertowat että hra C.D.Lindgren siellä on keksinyt uuden, warsin mukawan telefonin käyttämistawan. Hän on näet johtanut telefonilangan "Norden" höyrylaiwan ranta-sillalle sekä yhden telefoniaparatin laiwaan. Kun laiwa tulee satamaan ja on kiinnitetty rantaan kiinni, yhdistetään lanka ja aparati toisiinsa, jotta laiwa on heti yhteydessä kaupungin telefoniwerkon kanssa. "Norden" lienee ensimmäinen höyrylaiwa mailmassa, joka on käyttänyt tällä tawalla telefonia palwelukseensa.



Telefoniwerkkoa
Turun Lehti 23.03.1886


 - Telefoniverkkoa puuhataan Salon kauppalaan ja sen lähimpään ympräristöön.



Saloon
Hämeen Sanomat 26.03.1886


 - Saloon ja sen ympäristölle asetetaan puhelankawerkko, joka ennen pitkää laajennettaneen Turkuun ja Tammisaareen asti.



Puhelanka
Kaiku 27.03.1886


 Puhelanka laitetaan koht' siltään Salon kauppalaan ja sieltä maaseudulle monille maatiloille: Wiurilaan, Weitakkalaan, Iloniemeen, Rakkaar. y.m.



Uuden uutta Saloon
Turun Lehti 22.04.1886


Ilmoituksia.
Uuden uutta Saloon ja sen ympäristölle!
 Niille henkilöille, jotka harrastawat telefoniwerkon toimeensaamista Salon kauppalaan ja sen ympäristöön, ilmoitetaan että lista osanottamista warten löytyy allekirjoittaneella, jolta myös saadaan likempiä tietoja kustannuksista y.m. Koska jo muutamia osanottajia on ilmoittamut itsensä, aletaan työ awoweden tullessa, ja toimittawat sen herrat Weljet Haglind Ruotsista ja tulee työ siten olemaan walmis toukokuussa kaikkien niiden henkilöiden hyödyksi, jotka päättäwät hankkia itsellensä tämän hyödyllisen laitoksen.
   Salossa maaliskuussa 1886.
          Uno Wendell.
    Herrain Haglindin waltuutettu asiamies.



Sen ajan lähettipalvelua
Suomen Virallinen Lehti 29.08-1882
1882-08-29-SuomVirallL-muka

— Uusi mukawuus telefonin käyttämisessä. Telefoni-yhdistyksen jäsenille on nyt walmistettu se mukawuus, että woiwat telefonilla kutsua luoksensa n. k. asian-toimittajia eli "takspuutia”. Ei tarwitse muuta kuin antaa siitä telefonilla sanan Yliopiston apteekiin (telefoni-numero 108), niin saa tuollaisen juoksurin luoksensa; hänelle on waan sellaisessa tapauksessa maksettawa 10 penniä yli tawallisen taksan.



Telefoni Turussa
Sanomia Turusta 03.02.1883
1883-02-03-SanTur-turussa

— Telefoni Turussa. Wastakuluneella tammikuulla on telefonin-keskusaseman kautta kulkenut 25.250 puhetta, joista 1,200 öiseen aikaan, siis noin 39 joka yö.



Kielletty käyttämästä telefonia
Sanomia Turusta 11.02.1887
1887-02-11-SanTur-kielletty

— Telefonia kielletty käyttämästä. Senaatti on käskenyt Turun läänin kuwernööriä kieltää Turun kaupungin ja Salon kauppalan wälille perustetun telefonijohdon omistaja käyttämästä tahi toisten käytettäwäksi antamasta johtoa, ennenkuin myönnytys siihen on hankittu.


ornam3_150
 — Telefoni - nykyajan uudempia keksinnöitä - on senlainen kone, jolla woidaan peninkulmien päähän rauta - tahi waskilankaa myöten selwillä sanoilla puhua, joka kuitenkin tapahtuu niin, ettei wälilliset henkilöt kuule mitään, waikka kuinkakin painaisiwat korwansa lankaan. Kone itse on hywin pieni - päältäpäin ihan samaa mallia kuin puinen kaljatynnyrin hana - tehty puusta ja sen sisään on kiinitetty manetti-puikko, jonka toisen pään, koneessa sen puolisen, josta kuullellaan ja puhutaan, ympäri on kierretty ohuelta waski-lankaa, johonka taas on juotettu ne langat, mitkä sitte saattaa yhdistää tawalliseen sananlennätin- tahi muuhun rautalankaan, jota myöten tahdotaan äänen antaa kulkea. Maanetti-puikon sen pään päällä, jonka ympärillä on waskilankaa, makaa ohut läkkilewy, jota pitää kiinni torwimainen puukansi - samalla puhe- ja kuulotarwi - mikä taas on pienillä ruuwilla kiinnitetty koneeseen. Tällaisia koneita, kun tahdotaan puhua, pitää oleman kaksi, toinen toisessa ja toinen toisessa päässä lankaa. Puhuessa asetetaan suu likelle - ei kiini - sitä torwimaista kantta ja puhutaan puoli korkealla äänellä. Puheessa syntyneet ilma-laineet saattawat läkkilewyn wäräjämiseen, mikä taas waikuttaa maneettipuikkoon, ja siten syntyy eriwoimakkaita maneettisuuksia. Ja juuri nämä liikkeet saattawat kiedottuun waskilankaan tarttusähköisen wirran, joka waikuttaa langan toiseen päähän ja saattaa siellä edellä mainitun, koneessa olewan läkkilewyn ääntä synnyttäwään wäräjämiseen. Kun siis painaa koneentorwimaiselle kannelle korwansa, kuulee selwästi puheen, mitä syntyy läkkilewyn wäräjämisestä.
 Telefoni kone on meidänkin kaupungissa käytettäwänä Otawan rawintolassa. Sillä woipi haastella puhwettihuoneen ja matkustajain kortterihuoneen wälillä aiwan kuin kaksi henkilöä suusta suuhun juttelisi. Telefonilangan molemmissa päissä on kello, joka myös saadaan telefonilla soimaan langan toisessa päässä, ja se ilmoittaa milloin wastakkaisessa päässä tahdotaan puhua. Kuka hywänsä halullinen woipi huwinwuoksi itse koetella tätä konetta. Hyöty tästä koneesta on selwä sanomattakin. Ja tämän wuoksi on täällä päätetty panna telefoni jo ensi suwena Reposaaren ja kaupungin wälille. Niin on myöskin päätetty yhdistää kaupungin siwulla olewat Wanhansahan ja Seikun höyrysahat kaupungissa olewan konttorin kansa; samaten myöskin Otawan ja Johanneslehdon rawintolat. Tulee se warmaan wielä montakin paikkaa wälittämään. Kunhan keksintö ennättää täydellisemmäksi wakaantua, woidaan sillä ihmeitä toimittaa. Niinpä aikowat amerikalaiset Filadefiassa ollen antaa ensisuwena laulajaiset Parisissa. Tämä lienee kyllä keksinnön nykyisellä kannalla ollen mahdotointa, waan pitkiä aikoja ei kulune ennen kun tällainen seurustelu erimaanosien wälillä tulee olemaan warsin tawalista. Nytkin woidaan jo laulaa telefonilla, waan ääntä ei kuule muut kuin se joka asetta korwansa puhetorween langan päässä.



Ensimmäinen telefoni Suomessa
Suomalainen Virallinen Lehti 20.12.1877


 — Ensimmäinen telefoni Suomessa lienee pantuna käytäntöön hra Rissisen tehtaassa Eerikin- ja Annankadun warrella. Pienessä, kahdessa puisesta sylinteristä tehdyssä, koneessa on sähkömagneetti. Tämä kone, joka on asetetttu konttoriin, on waskilangalla yhdistetty toiseen samallaiseen koneeseen myöntihuoneessa. Kun nyt toisessa huoneessa olija tahtoo ilmoittaa toisessa olewalle, niin asettuu hän koneen eteen, tuuman tai parin päähän, ja sanoo sanottawansa. Toinen kuulee hänen puheensa aiwan kuin jos olisi lähellä.
Semmoiset koneet maksawat 56 S.m. ja enemmin, katsoen yhdistyksen pituuteen.



Uusi telefoni
Satakunta 25.05.1878


 — Uusi telefoni. Professori Augusto Righi on keksinyt uuden telefonin, joka eroaa Bell'in telefonista, mitä täällä Suomessakin käytetään, siten että puhujan ääni siitä kuuluu huoneessa niin kowaa kuin tawallinen puhe. Bell'in telefonin pitää painaman korwaansa, ennenkuin kuulee puheen.



Pisin johto
Länsi-Suomi 04.01.1879
1879-01-04-lansi-suomi-tele

 — Pisin telefoni johto Suomessa on, H.D:n mukaan, Forssan pysäys- paikasta Forssan tehtaalle, joka matka on 18 wirstaa.



Huudetaan puhelimeen
Uusi Suometar 07.04.1879
1879-04-07-USuometar-telefo

 — Telefoneissa on mekaniko D.J.Wadén täällä tehnyt sellaisen parannuksen, etteiwät ne tarwitse erityistä johtoa merkin antamista warten, waan annetaan merkki ainoastaan siten että huudetaan telefoniin. Puhujan ääni kuuluu paitse sitä paljoa selwemmin näiden parannetuin telefonien kautta. Niin kertoo H.D.



Kuusi lankaa
Sanomia Turusta 05.10.1882
1882-10-05-SanTur-hankkimin

 Telefonin hankkiminen käy todeksi. Kuusi lankaa on jo asennettu päätoimistosta, joka on wintti- kamarissa kaupp. A. Behmanin talossa apteekin lähellä.



Nyt myös yöllä voi soitella..
Sanomia Turusta 02.01.1883
1883-01-02-SanTur-yoviranto

 — Yö-wirantoimitus täkäläisellä telefonikeskusasemalla alkaa tänä iltana ja luetaan öinen wiranpito k:lo 8 j.pp. k:lo 8:n aamulla. Noin 40 telefoni-osallista owat merkinneet itsensä saada öiseen aikaan käyttää telefonia ja wuosimaksu tästä on määrätty 10 markaksi.



Telefoni Turussa
Sanomia Turusta 08.01.1883
1883-01-08-SanTur-telefonit

 — Telefoni Turussa käy yhä tawallisemmaksi. Läänin kuwernöörin wirastoonkin on jo sellainen hankittu.



Sulettuna
Sanomia Turusta 18.06.1883
1883-06-18-SanTur-sulettuna

 — Telefoni täällä on sulettuna eilen ja tänään muutamien korjaustöitten takia.



Jywäskylään aikoo
Helsingin Wiikko-Sanomat 20.07.1883
1883-07-20-HelsWiikko-San-j

 — Telefonia Jywäskylään ja sen lähiseudulle aikoo assessori Wadén Halingistä, laittaa, jos osanottajia tarpeeksi tulee.



Papukaija telefonissa
Uusi Suometar 01.08.1883
1883-08-01-Usuometar-papuka

 — Papukaia pääsi eräässä amerikalaisessa kaupungissa telefonin ääreen ja huusi täyttä kulkkua keski-asemalle, josta yhtä pontewasti wastattiin; waan selwille ei kumpikaan puoli päässyt asiasta.



Sattuneesta syystä
Hämäläinen 17.11.1883
1883-11-17-hamalainen-sulje

Telefoni johto rautatien aseman ja kaupungin wälillä on sattuneesta syystä toistaiseksi suljettu. A.Bogdanoff.



Ilmoitus tulipalosta
Sanomia Turusta 03.03.1884


 Yhteydessä tämän kanssa tahdomme huomauttaa, että kun tulen sytyttyä tahtoo telefonilla ilmoittaa siitä, on paras antaa ilmoitus ainoastaan keskus-asemaan, jolla on käsky heti ilmoittaa päälliköille tulipalosta, joka täten pikemmin tulee kaikkialle tunnetuksi.



Sai aika täräyksen
Helsingin Wiikko-Sanomat 25.07.1884


 — Telefoni ukkosella. Ankara ukkosenilma rankka- ja raesateella käwi toissa maanantaina Porwoossa. Muudan henkilö, joka, waromattomasti kyllä, tahtoi silloin käyttää telefonia, sai aika täräyksen ja kaatui selällensä, kertoo B:bl.



Telefoni alkoi tulemaan käyttöön jo ympäri maata!
Ilmarinen 30.09.1884


 — Telefoni Joensuuhun! Kauppahuone Egerton Hubbart & C:o laitattaa parhaillaan telefonia Joensuun kaupungissa olewan talonsa ja Ultran ruukin wälille. Patsaita on lankaa warten jo koko pystytettynä. Matka, jolle puheena olewaa äänen kiidättäjää laitetaan, on noin 6 wirstaa. Laitos on ensimmäinen paikkakunnalla.



Äänilanka Turku - Naantali
Pellervo 04.12.1884
1884-12-04-pellerwo-aanilan

 — Äänilanka eli telefoni Turun ja Naantalin wäliin on pantu toimeen.



Määrätty selwittämään
Turun Lehti 01.07.1886


 — Telefoonijohto Salon ja Turun wälillä. Wenäjän puolelta pakotettuna on k. senaatin siwiilitoimituskunta määrännyt lääninkuwernöörin selwittämään mainitulle toimituskunnalle millä oikeudella ja koska kysymyksessä olewa telefoonijohto Turun kaupungin ja Salon kauppalan wälillä on walmistettu.



Telefonijohto walmistunut
Turun Lehti 05.06.1886


 — Telefonijohto Turun ja Salon wälillä on walmistunut ja puhuminen tuolla 5 pelikulman wälimatkalla käy hywin päinsä.



Wenäläinen telegrafilaitos
Uusi Suometar 18.06.1886


 — Telefoni ja wenäläinen telegrafilaitos. R. Br. tietää kertoa että Wenäjän sisäasiain ministeri kreiwi Tolstoi on kääntynyt kirjoituksella h. ylh. kenralikuwernörin puoleen sen johdosta, että senati on antanut luwan telefonin rakentamiseen Turun ja Salon wälillä ja että siten muka wenäläinen telegrafilaitos tulee kärsimään wahinkoa. Samalla on pyydetty ryhtymään toimenpiteisin kilpailun ehkäisemiseksi telegrafin ja telefonilaitosten wälillä. Kirjoitus on lähetetty senatiin lausunnon antamista warten.



Kysymys telefoonijohdosta
Aura 29.07.1886


 — Kysymys telefoonijohdosta Turun ja Salon wälillä on H. D:n mukaan senaatissa lykätty lokakuun alkuun asti.



Telefoonilinjasta
Uusi Aura 06.04.1898


 — Pieni hyöty on ollut telefoonilinjasta Angelniemi-Turku wiime aikoina, sillä jo lähes 3 wiikkoa on ollut mahdotonta puhella Turkuun. Lankain yhtymistä syytetään, mutta eikö se olisi autettawissa? Siis — kenessä wika? Parempi wirkeys asianomaisissa olisi toiwottawa.



Yö-palvelus
Sanomia Turusta 16.12.1882
1882-12-16-SanTur-kapteini

Kapteini Frans Nordfors'ille, kaupungin telefonilaitoksen johtajana, myönnettiin 400 markkaa 1 wuoden ajaksi, jos hän ottaa kustantaakseen yö-palweluksen telefonin kestusasemalla, jotta laitosta woitaisiin koko wuorokausi käyttää.



Lapsen suusta
Rauman Lehti 09.06.1883
1883-06-09-RaumanL-pikkumai

Telefoni. Pikku Kaisa: "Täti, mitä oikeastaan ymmärretään telefonilla?"
Täti: "Telefonilla ymmärretään laitosta, jolle puhuttua kohta kuuluu toiselle puolen kaupunkia.”
Pikku Kaisa: "Silloin on täti myöskin telefoni, sillä eilen sanoi isä: älä waan anna tädin kuulla sitä, niin koko kaupunki saa sen kohta tietää.”



Pyytäneet saada käyttää
Aura 11.03.1887
1887-03-11-Aura-telefonijoh

— Telefonijohto Salon ja Turun wälillä. Kreiwi Aug. Armfelt, kaupp. A.W. Landzett y. m. owat pyytäneet saadakseen wastakin käyttää sitä puhelankajohtoa, jonka he owat teettäneet Salon ja Sen lähiseutujen sekä Turun kaupungin wälille, "Salon-Paimion-Turun telefoniyhdistyksen" nimellä.



Telefoonilinjaa
Turun Sanomat 19.03.1910


 — Telefoonilinjaa laajennetaan paraillaan Kumion kulmalla Halikossa.


ornam3_150


Kirjassa Halikon historia II (Reijo Hinkka 1984) kerrotaan halikkolaisten tutustuneen telefoniin (puhelimeen) v. 1886, kun johtoa Salosta Turkuun rakennettiin. Hankkeen alullepanijoita olivat mm. Joensuun ja Wiurilan omistajat ja pian perustettiin Salon-Paimion-Turun puhelinyhdistys. Pikkuhiljaa tuli tilaajia myös Halikosta: Piintilä, Hajalan kartano, Lempilä, Kirjola, Puotila, kauppias Löfgren ja rovasti Rosendahl. Ja ensimmäiset puhelinkeskukset olivat paikallisissa kauppaliikkeissä. Talonpoikaisväestön keskuuteen puhelin levisi hitaasti..


Salon Seudun Puhelin Oy, Yhteyksien rakentaja 120 vuotta, kirj. Kari Alifrosti, 2007 -kirjassa kerrotaan mm. seuraavaa:

"Vähäsillan tuparakennuksessa, joka nimensä mukaisesti sijaitsi Vähäjoen yli johtavan sillan kupeessa toimi Salon ensimmäinen puhelinkeskus ainakin kesällä 1886, mahdollisesti joidenkin yksityisten puhelinten yhdistäjänä jo aiemminkin. Kun Salo heinäkuussa 1887 paloi, säästyi tämä rakennus palolta, mutta puhelinlinjat kauppalan keskustassa oli rakennettava uudelleen. Samassa yhteydessä keskus siirrettiin läheiseen Cavénin taloon."

Puhelinosuuskunnista seuraavaa:
"Angelniemen Puhelinosuuskunta 1897-1957
Kauppias E. Seren oli puuhamiehenä, ja hänen luokseen hankittiin ensin keskus ja vedettiin johdot seitsemälle tilaajalle sekä ulospäin suuntautuva johto Perniön yhtiön (ruots.) keskukseen. Vuonna 1903 ulkolinja vaihdettiin Saloon, kun Salon yhtiö rakensi linjan. Järjestymätön yhdistys oli ilman toimilupaa aina vuoteen 1923, jolloin sen työtä jatkamaan perustettiin Angelniemen Puhelinosuuskunta.

Hajalan Puhelinosuuskunta 1907-57
Hajalan Osuuskaupan myymälään hankittiin keskus, josta vedettiin yhteys Saloon ja yhdeksälle tilaajalle. Yhtiö oli epävirallinen vuoteen 1915, jolloin perustettiin osuuskunta ja saatiin sille toimilupa.

Halikon Puhelinosuuskunta 1912-57
Halikon kirkonseudulta oli jo 1900-luvun alussa moniakin puhelinliittymiä Saloon, mutta keskusta ei ollut. Kymmenkunnan maanviljelijän Nummen koululla perustama osuuskunta laittoi keskuksen Yttelään ja veti ulkolinjan Halikon aseman osuuskauppaan, josta meni linja Saloon. Vuonna 1917 osuuskunnan verkko ulotettiin myös Vaskiolle.

Kaninkolan Puhelinosuuskunta 1923-56
Immalan kartanosta oli vedetty johto Saloon jo 1900-luvun alkuvuosina. Vuonna 1910 Kaninkolan osuuskauppaan pantiin ensimmäinen keskus, josta ulkolinja vietiin Immalan johtoon. Osuuskauppa ylläpiti keskusta vuoteen 1923, jolloin perustettiin oma osuuskuntansa. Osuuskunta yhdistyi Salon Seudun Puhelimeen

Kumion Puhelinosuuskunta 1927-38
Osuuskunnan perustivat Kumion kulmakunnan maanviljelijät Tapiolan kartanossa. Vuonna 1938 osuuskunta yhdistyi Halikon Puhelinosuuskuntaan."

 
Takaisin ETUSIVULLE

HAKEMISTO -sivulle