Klikkaa kuva isommaksi!
Kuvien käyttöoikeudet merkitty kuvatekstiin, esim CC BY-NC-SA 4.0, lue lisää:
https://www.finna.fi/Content/terms
|
|
|
Nuorille naisille Sanomia Turusta 28.08.1878

Nuorille naisille eiwät telefonit ole ollenkaan mieluiset. He, näet, eiwät tahdo että heidän korwaansa kuiskuttelee nuori mies, jonka suu on 20 penikulman päässä.
Myynti alkoi Uusi Suometar 11.01.1878
Myytäwinä Ilmarinen 09.02.1878

— Telefonia on jo kaupungissamme myytäwinä hra C. Colliander'illa, Pohjoimaiden osakeyhtiön kartanossa. Muun muassa on semmoisiakin "pitkätorwia", joiden kautta woi pitää selwää kanssapuhetta 200 wirstan wälimatkalla. Koulutelefonit niihin kuuluwine johtolankoineen maksawat 28 - 33 markkaa.
Saa kaikki asiat ajetuksi telefonin awulla Sanomia Turusta 03.07.1878

— Telefoni. Kokkolan kaupungin ja Ykspela nimisen ulkosataman wälillä on kauppias Finnilän toimesta äskettäin laitettu telefoniyhdistys. Ykspela, joka on 5 wirstan päässä kaupungista, on se paikka, johon kaikki laiwat laskewat laiturilla, sillä siellä on wielä kyllältä wettä laiwakululla. Telefonin hankkiminen tänne on erittäin hywä asia, sillä kun esim. höyrylaiwassa matkustawaiset, jotka tahtowat käydä kaupungissa, tarwitsewat hewosta eli tahtowat puhutella jotakin tuttawaansa kaupungissa, saawat he kaikki asiansa ajetuksi telefonin awulla. Telefoni on warustettu elektrisellä patterilla, ja sen käyttämisestä maksetaan 50 penniä. Telefonin awulla toistensa kanssa keskustelewat henkilöt asettuwat istumaan toinen Kokkolan raastuwassa olewaan pieneen kamariin ja toinen Satala nimiseen rawintolaan Ykspelassa. Jos waan puhuu tawallisesti ja harwanlaisesti, kuulee jokaisen sanan tämän 5 wirstan pituisen matkan päähän ja wieläpä tuntee ihmisen äänenkin.
Seinälle puhuva hantelsmann Sanomia Turusta 02.12.1882

Mitä kaikkea telefoni woipi waikuttaa. Muudan maankylän akka tuli äsköisin erään kauppiaan konttoriin. Akan siellä ollessa soi telefonin kello. Kauppias kiiruhti koneen luokse ja akka saapi kuulla kauppiaan puhuwan seinälle näin: "Kuka siellä . . . wai niin . . . hywää tawaraa se on . . . ei wähemmällä kuin kaks wiisikymmentä naula . . . heti lähetän kotiin . . . eikö mitään muuta . . . hywästi, hywästi . . "
Kauppias noikkasi seinälle ja meni. Akka koetti myös puhua seinälle, mutta seinä oli mykkä kuin muuri. Silloin akka astui puotiin, tarttui puotipalwelijan käteen ja kysyi hywin sääliwällä äänellä:
Herra Jestes! Kui kaua hantelsman o ollu järk'fiiringis. Woi, woi, se ny kowa tapaus. Olette puhunu tohtorill?
Kotkotukset telefonilla Uusi Suometar 18.05.1883

— Hellä keksintö. Amerikalaiset lehdet kertowat: Uusi kananmunain hautomakone on keksitty, jossa poikaset tulewat maalle sähköwalossa. Mutta sitten huomattiin että sillä tawalla maailmaan tuleet kananpojat kärsiwät ikäwästä, eiwätkä syö yhtä halukkaasti kun emän hautomat.Tuon puutteen auttamiseksi on keksijä laittanut telefonin, jonka kautta poikaset heti munasta tultuaan kuulewat emän kotkotuksen ja siitä wirkistywät.
Wuorokausi läpeensä Suomen Virallinen Lehti 01.06.1883

— Helsingin telefoniyhdistys. Tästä päiwästä alkaen pidetään keskiasema awoinna koko wuorokausi läpeensä. Kuitenkin sopii telefonia käyttää k:lo 1:n jälkeen ainoastaan tulipalon tai muun onnettomuuden ilmoittamiseksi.
Herättäjä Suomen Teollisuus 16.01.1884

— Telefoni herättäjänä. Ken omistaa telefonin, woipi mukawalla tawalla käyttää tätä konetta herättäjäkellona. Telefonin omistaja ilmoittaa illalla keskiasemalle mihin aikaan hän tahtoo aamulla herätä: määrätyllä kellon lyönnillä rupeaa telefoninkello soimaan, eikä herkeä ennenkun makaaja nousee ja ilmoittaa keski-asemalle, että hän on kuullut soiton. Tämä keino on huomattu hywin käytännölliseksi, sillä ei suurinkaan unikeko woi kauan kärsiä telefonikellon päristystä.
Ilmoitus Tapio 28.06.1884

Telefoni höyrylaiwassa Kaiku 06.08.1884

Telefoni höyrylaiwassa. Porin lehdet kertowat että hra C.D.Lindgren siellä on keksinyt uuden, warsin mukawan telefonin käyttämistawan. Hän on näet johtanut telefonilangan "Norden" höyrylaiwan ranta-sillalle sekä yhden telefoniaparatin laiwaan. Kun laiwa tulee satamaan ja on kiinnitetty rantaan kiinni, yhdistetään lanka ja aparati toisiinsa, jotta laiwa on heti yhteydessä kaupungin telefoniwerkon kanssa. "Norden" lienee ensimmäinen höyrylaiwa mailmassa, joka on käyttänyt tällä tawalla telefonia palwelukseensa.
Telefoniwerkkoa Turun Lehti 23.03.1886

- Telefoniverkkoa puuhataan Salon kauppalaan ja sen lähimpään ympräristöön.
Saloon Hämeen Sanomat 26.03.1886

- Saloon ja sen ympäristölle asetetaan puhelankawerkko, joka ennen pitkää laajennettaneen Turkuun ja Tammisaareen asti.
Puhelanka Kaiku 27.03.1886
Puhelanka laitetaan koht' siltään Salon kauppalaan ja sieltä maaseudulle monille maatiloille: Wiurilaan, Weitakkalaan, Iloniemeen, Rakkaar. y.m.
Uuden uutta Saloon Turun Lehti 22.04.1886

Ilmoituksia.
Uuden uutta Saloon ja sen ympäristölle!
Niille henkilöille, jotka harrastawat telefoniwerkon toimeensaamista Salon
kauppalaan ja sen ympäristöön, ilmoitetaan että lista osanottamista warten
löytyy allekirjoittaneella, jolta myös saadaan likempiä tietoja kustannuksista
y.m. Koska jo muutamia osanottajia on ilmoittamut itsensä, aletaan työ awoweden
tullessa, ja toimittawat sen herrat Weljet Haglind Ruotsista ja tulee työ
siten olemaan walmis toukokuussa kaikkien niiden henkilöiden hyödyksi, jotka
päättäwät hankkia itsellensä tämän hyödyllisen laitoksen.
Salossa maaliskuussa 1886.
Uno Wendell.
Herrain Haglindin waltuutettu asiamies.
Sen ajan lähettipalvelua Suomen Virallinen Lehti 29.08-1882

— Uusi mukawuus telefonin käyttämisessä. Telefoni-yhdistyksen jäsenille on
nyt walmistettu se mukawuus, että woiwat telefonilla kutsua luoksensa
n. k. asian-toimittajia eli "takspuutia”. Ei tarwitse muuta kuin antaa siitä
telefonilla sanan Yliopiston apteekiin (telefoni-numero 108),
niin saa tuollaisen juoksurin luoksensa; hänelle on waan sellaisessa tapauksessa
maksettawa 10 penniä yli tawallisen taksan.
Telefoni Turussa Sanomia Turusta 03.02.1883

— Telefoni Turussa. Wastakuluneella tammikuulla on telefonin-keskusaseman
kautta kulkenut 25.250 puhetta, joista 1,200 öiseen aikaan, siis noin 39 joka yö.
Kielletty käyttämästä telefonia Sanomia Turusta 11.02.1887

— Telefonia kielletty käyttämästä. Senaatti on käskenyt Turun läänin kuwernööriä
kieltää Turun kaupungin ja Salon kauppalan wälille perustetun telefonijohdon
omistaja käyttämästä tahi toisten käytettäwäksi antamasta johtoa, ennenkuin
myönnytys siihen on hankittu.
|
|
|
— Telefoni - nykyajan uudempia keksinnöitä - on senlainen kone, jolla woidaan peninkulmien päähän rauta - tahi waskilankaa myöten selwillä sanoilla puhua, joka kuitenkin tapahtuu niin, ettei wälilliset henkilöt kuule mitään, waikka kuinkakin painaisiwat korwansa lankaan. Kone itse on hywin pieni - päältäpäin ihan samaa mallia kuin puinen kaljatynnyrin hana - tehty puusta ja sen sisään on kiinitetty manetti-puikko, jonka toisen pään, koneessa sen puolisen, josta kuullellaan ja puhutaan, ympäri on kierretty ohuelta waski-lankaa, johonka taas on juotettu ne langat, mitkä sitte saattaa yhdistää tawalliseen sananlennätin- tahi muuhun rautalankaan, jota myöten tahdotaan äänen antaa kulkea. Maanetti-puikon sen pään päällä, jonka ympärillä on waskilankaa, makaa ohut läkkilewy, jota pitää kiinni torwimainen puukansi - samalla puhe- ja kuulotarwi - mikä taas on pienillä ruuwilla kiinnitetty koneeseen. Tällaisia koneita, kun tahdotaan puhua, pitää oleman kaksi, toinen toisessa ja toinen toisessa päässä lankaa. Puhuessa asetetaan suu likelle - ei kiini - sitä torwimaista kantta ja puhutaan puoli korkealla äänellä. Puheessa syntyneet ilma-laineet saattawat läkkilewyn wäräjämiseen, mikä taas waikuttaa maneettipuikkoon, ja siten syntyy eriwoimakkaita maneettisuuksia. Ja juuri nämä liikkeet saattawat kiedottuun waskilankaan tarttusähköisen wirran, joka waikuttaa langan toiseen päähän ja saattaa siellä edellä mainitun, koneessa olewan läkkilewyn ääntä synnyttäwään wäräjämiseen. Kun siis painaa koneentorwimaiselle kannelle korwansa, kuulee selwästi puheen, mitä syntyy läkkilewyn wäräjämisestä.
Telefoni kone on meidänkin kaupungissa käytettäwänä Otawan rawintolassa. Sillä woipi haastella puhwettihuoneen ja matkustajain kortterihuoneen wälillä aiwan kuin kaksi henkilöä suusta suuhun juttelisi. Telefonilangan molemmissa päissä on kello, joka myös saadaan telefonilla soimaan langan toisessa päässä, ja se ilmoittaa milloin wastakkaisessa päässä tahdotaan puhua. Kuka hywänsä halullinen woipi huwinwuoksi itse koetella tätä konetta. Hyöty tästä koneesta on selwä sanomattakin. Ja tämän wuoksi on täällä päätetty panna telefoni jo ensi suwena Reposaaren ja kaupungin wälille. Niin on myöskin päätetty yhdistää kaupungin siwulla olewat Wanhansahan ja Seikun höyrysahat kaupungissa olewan konttorin kansa; samaten myöskin Otawan ja Johanneslehdon rawintolat. Tulee se warmaan wielä montakin paikkaa wälittämään. Kunhan keksintö ennättää täydellisemmäksi wakaantua, woidaan sillä ihmeitä toimittaa. Niinpä aikowat
amerikalaiset Filadefiassa ollen antaa ensisuwena laulajaiset Parisissa. Tämä lienee kyllä keksinnön nykyisellä kannalla ollen mahdotointa, waan pitkiä aikoja ei kulune ennen kun tällainen seurustelu erimaanosien wälillä tulee olemaan warsin tawalista. Nytkin woidaan jo laulaa telefonilla, waan ääntä ei kuule muut kuin se joka asetta korwansa puhetorween langan päässä.
Ensimmäinen telefoni Suomessa Suomalainen Virallinen Lehti 20.12.1877

— Ensimmäinen telefoni Suomessa lienee pantuna käytäntöön hra Rissisen tehtaassa Eerikin- ja Annankadun warrella. Pienessä, kahdessa puisesta sylinteristä tehdyssä, koneessa on sähkömagneetti. Tämä kone, joka on asetetttu konttoriin, on waskilangalla yhdistetty toiseen samallaiseen koneeseen myöntihuoneessa. Kun nyt toisessa huoneessa olija tahtoo ilmoittaa toisessa olewalle, niin asettuu hän koneen eteen, tuuman tai parin päähän, ja sanoo sanottawansa. Toinen kuulee hänen puheensa aiwan kuin jos olisi lähellä.
Semmoiset koneet maksawat 56 S.m. ja enemmin, katsoen yhdistyksen pituuteen.
Uusi telefoni Satakunta 25.05.1878

— Uusi telefoni. Professori Augusto Righi on keksinyt uuden telefonin, joka eroaa Bell'in telefonista, mitä täällä Suomessakin käytetään, siten että puhujan ääni siitä kuuluu huoneessa niin kowaa kuin tawallinen puhe. Bell'in telefonin pitää painaman korwaansa, ennenkuin kuulee puheen.
Pisin johto Länsi-Suomi 04.01.1879

— Pisin telefoni johto Suomessa on, H.D:n mukaan, Forssan pysäys- paikasta Forssan tehtaalle, joka matka on 18 wirstaa.
Huudetaan puhelimeen Uusi Suometar 07.04.1879

— Telefoneissa on mekaniko D.J.Wadén täällä tehnyt sellaisen parannuksen, etteiwät ne tarwitse erityistä johtoa merkin antamista warten, waan annetaan merkki ainoastaan siten että huudetaan telefoniin. Puhujan ääni kuuluu paitse sitä paljoa selwemmin näiden parannetuin telefonien kautta. Niin kertoo H.D.
Kuusi lankaa Sanomia Turusta 05.10.1882

Telefonin hankkiminen käy todeksi. Kuusi lankaa on jo asennettu päätoimistosta, joka on wintti- kamarissa kaupp. A. Behmanin talossa apteekin lähellä.
Nyt myös yöllä voi soitella.. Sanomia Turusta 02.01.1883

— Yö-wirantoimitus täkäläisellä telefonikeskusasemalla alkaa tänä iltana ja luetaan öinen wiranpito k:lo 8 j.pp. k:lo 8:n aamulla. Noin 40 telefoni-osallista owat merkinneet itsensä saada öiseen aikaan käyttää telefonia ja wuosimaksu tästä on määrätty 10 markaksi.
Telefoni Turussa Sanomia Turusta 08.01.1883

— Telefoni Turussa käy yhä tawallisemmaksi. Läänin kuwernöörin wirastoonkin on jo sellainen hankittu.
Sulettuna Sanomia Turusta 18.06.1883

— Telefoni täällä on sulettuna eilen ja tänään muutamien korjaustöitten takia.
Jywäskylään aikoo Helsingin Wiikko-Sanomat 20.07.1883

— Telefonia Jywäskylään ja sen lähiseudulle aikoo assessori Wadén Halingistä, laittaa, jos osanottajia tarpeeksi tulee.
Papukaija telefonissa Uusi Suometar 01.08.1883

— Papukaia pääsi eräässä amerikalaisessa kaupungissa telefonin ääreen ja huusi täyttä kulkkua keski-asemalle, josta yhtä pontewasti wastattiin; waan selwille ei kumpikaan puoli päässyt asiasta.
Sattuneesta syystä Hämäläinen 17.11.1883

Telefoni johto rautatien aseman ja kaupungin wälillä on sattuneesta syystä toistaiseksi suljettu. A.Bogdanoff.
Ilmoitus tulipalosta Sanomia Turusta 03.03.1884

Yhteydessä tämän kanssa tahdomme huomauttaa, että kun tulen sytyttyä tahtoo telefonilla ilmoittaa siitä, on paras antaa ilmoitus ainoastaan keskus-asemaan, jolla on käsky heti ilmoittaa päälliköille tulipalosta, joka täten pikemmin tulee kaikkialle tunnetuksi.
Sai aika täräyksen Helsingin Wiikko-Sanomat 25.07.1884

— Telefoni ukkosella. Ankara ukkosenilma rankka- ja raesateella käwi toissa maanantaina Porwoossa. Muudan henkilö, joka, waromattomasti kyllä, tahtoi silloin käyttää telefonia, sai aika täräyksen ja kaatui selällensä, kertoo B:bl.
Telefoni alkoi tulemaan käyttöön jo ympäri maata! Ilmarinen 30.09.1884

— Telefoni Joensuuhun! Kauppahuone Egerton Hubbart & C:o laitattaa parhaillaan telefonia Joensuun kaupungissa olewan talonsa ja Ultran ruukin wälille. Patsaita on lankaa warten jo koko pystytettynä. Matka, jolle puheena olewaa äänen kiidättäjää laitetaan, on noin 6 wirstaa. Laitos on ensimmäinen paikkakunnalla.
Äänilanka Turku - Naantali Pellervo 04.12.1884

— Äänilanka eli telefoni Turun ja Naantalin wäliin on pantu toimeen.
Määrätty selwittämään Turun Lehti 01.07.1886

— Telefoonijohto Salon ja Turun wälillä. Wenäjän puolelta pakotettuna on k. senaatin siwiilitoimituskunta määrännyt lääninkuwernöörin selwittämään mainitulle toimituskunnalle millä oikeudella ja koska kysymyksessä olewa telefoonijohto Turun kaupungin ja Salon kauppalan wälillä on walmistettu.
Telefonijohto walmistunut Turun Lehti 05.06.1886
— Telefonijohto Turun ja Salon wälillä on walmistunut ja puhuminen tuolla 5 pelikulman wälimatkalla käy hywin päinsä.
Wenäläinen telegrafilaitos Uusi Suometar 18.06.1886

— Telefoni ja wenäläinen telegrafilaitos. R. Br. tietää kertoa että
Wenäjän sisäasiain ministeri kreiwi Tolstoi on kääntynyt kirjoituksella h. ylh.
kenralikuwernörin puoleen sen johdosta, että senati on antanut luwan telefonin
rakentamiseen Turun ja Salon wälillä ja että siten muka wenäläinen
telegrafilaitos tulee kärsimään wahinkoa. Samalla on pyydetty ryhtymään
toimenpiteisin kilpailun ehkäisemiseksi telegrafin ja telefonilaitosten
wälillä. Kirjoitus on lähetetty senatiin lausunnon antamista warten.
Kysymys telefoonijohdosta Aura 29.07.1886

— Kysymys telefoonijohdosta Turun ja Salon wälillä on H. D:n mukaan senaatissa lykätty lokakuun alkuun asti.
Telefoonilinjasta Uusi Aura 06.04.1898

— Pieni hyöty on ollut telefoonilinjasta Angelniemi-Turku wiime aikoina, sillä jo lähes 3 wiikkoa on ollut mahdotonta puhella Turkuun. Lankain yhtymistä syytetään, mutta eikö se olisi autettawissa? Siis — kenessä wika? Parempi wirkeys asianomaisissa olisi toiwottawa.
Yö-palvelus Sanomia Turusta 16.12.1882

Kapteini Frans Nordfors'ille, kaupungin telefonilaitoksen johtajana,
myönnettiin 400 markkaa 1 wuoden ajaksi, jos hän ottaa kustantaakseen
yö-palweluksen telefonin kestusasemalla, jotta laitosta woitaisiin koko
wuorokausi käyttää.
Lapsen suusta Rauman Lehti 09.06.1883

Telefoni. Pikku Kaisa: "Täti, mitä oikeastaan ymmärretään telefonilla?"
Täti: "Telefonilla ymmärretään laitosta, jolle puhuttua kohta kuuluu toiselle
puolen kaupunkia.”
Pikku Kaisa: "Silloin on täti myöskin telefoni, sillä eilen sanoi isä: älä
waan anna tädin kuulla sitä, niin koko kaupunki saa sen kohta tietää.”
Pyytäneet saada käyttää Aura 11.03.1887
— Telefonijohto Salon ja Turun wälillä. Kreiwi Aug. Armfelt,
kaupp. A.W. Landzett y. m. owat pyytäneet saadakseen wastakin käyttää sitä
puhelankajohtoa, jonka he owat teettäneet Salon ja Sen lähiseutujen sekä
Turun kaupungin wälille, "Salon-Paimion-Turun telefoniyhdistyksen" nimellä.
Telefoonilinjaa Turun Sanomat 19.03.1910

— Telefoonilinjaa laajennetaan paraillaan Kumion kulmalla Halikossa.
|
Kirjassa Halikon historia II (Reijo Hinkka 1984) kerrotaan halikkolaisten tutustuneen telefoniin (puhelimeen) v. 1886, kun johtoa Salosta Turkuun rakennettiin. Hankkeen alullepanijoita olivat mm. Joensuun ja Wiurilan omistajat ja pian perustettiin Salon-Paimion-Turun puhelinyhdistys. Pikkuhiljaa tuli tilaajia myös Halikosta: Piintilä, Hajalan kartano, Lempilä, Kirjola, Puotila, kauppias Löfgren ja rovasti Rosendahl. Ja ensimmäiset puhelinkeskukset olivat paikallisissa kauppaliikkeissä.
Talonpoikaisväestön keskuuteen puhelin levisi hitaasti..
Salon Seudun Puhelin Oy, Yhteyksien rakentaja 120 vuotta, kirj. Kari Alifrosti, 2007 -kirjassa kerrotaan mm. seuraavaa:
"Vähäsillan tuparakennuksessa, joka nimensä mukaisesti sijaitsi Vähäjoen yli johtavan sillan kupeessa toimi Salon ensimmäinen puhelinkeskus ainakin kesällä 1886, mahdollisesti joidenkin yksityisten puhelinten yhdistäjänä jo aiemminkin. Kun Salo heinäkuussa 1887 paloi, säästyi tämä rakennus palolta, mutta puhelinlinjat kauppalan keskustassa oli rakennettava uudelleen. Samassa yhteydessä keskus siirrettiin läheiseen Cavénin taloon."
Puhelinosuuskunnista seuraavaa:
"Angelniemen Puhelinosuuskunta 1897-1957
Kauppias E. Seren oli puuhamiehenä, ja hänen luokseen hankittiin ensin keskus ja vedettiin
johdot seitsemälle tilaajalle sekä ulospäin suuntautuva johto Perniön yhtiön (ruots.)
keskukseen. Vuonna 1903 ulkolinja vaihdettiin Saloon, kun Salon yhtiö rakensi linjan.
Järjestymätön yhdistys oli ilman toimilupaa aina vuoteen 1923, jolloin sen työtä jatkamaan
perustettiin Angelniemen Puhelinosuuskunta.
Hajalan Puhelinosuuskunta 1907-57
Hajalan Osuuskaupan myymälään hankittiin keskus, josta vedettiin yhteys Saloon ja
yhdeksälle tilaajalle. Yhtiö oli epävirallinen vuoteen 1915, jolloin perustettiin osuuskunta
ja saatiin sille toimilupa.
Halikon Puhelinosuuskunta 1912-57
Halikon kirkonseudulta oli jo 1900-luvun alussa moniakin puhelinliittymiä Saloon, mutta
keskusta ei ollut. Kymmenkunnan maanviljelijän Nummen koululla perustama osuuskunta
laittoi keskuksen Yttelään ja veti ulkolinjan Halikon aseman osuuskauppaan, josta meni linja
Saloon. Vuonna 1917 osuuskunnan verkko ulotettiin myös Vaskiolle.
Kaninkolan Puhelinosuuskunta 1923-56
Immalan kartanosta oli vedetty johto Saloon jo 1900-luvun alkuvuosina. Vuonna 1910
Kaninkolan osuuskauppaan pantiin ensimmäinen keskus, josta ulkolinja vietiin Immalan
johtoon. Osuuskauppa ylläpiti keskusta vuoteen 1923, jolloin perustettiin oma osuuskuntansa.
Osuuskunta yhdistyi Salon Seudun Puhelimeen
Kumion Puhelinosuuskunta 1927-38
Osuuskunnan perustivat Kumion kulmakunnan maanviljelijät Tapiolan kartanossa. Vuonna
1938 osuuskunta yhdistyi Halikon Puhelinosuuskuntaan."
|