Lastenopettaja
Sanomia Turusta 23.06.1864


"   Haettawana: Suomalaisen ja ruotsalaisen kiertäwän lastenopettajan kolmen wuotinen wirta Angelniemen kappelissa, neljänsadan (400) markan wuotisella palkalla, asuntohuoneella ja lämpimällä, on haettawana ennen tulewan elokuun 1 päivää mainitun seurakunnan koulu-johtokunnalta. Kirjeen päälle kirjotetaan: Salo ja Angelniemi."




Susi teurasti 6 lammasta
Sanomia Turusta 14.08.1868


"    Angelniemestä elokuussa. Susi meni yöllä Kanamäen Isontalon rusthollin lammasnaweton ikkunasta sisälle, waikka ikkunan läpi oli warustettu laudalla ja rautanauloilla, jossa hän teurasti kuusi (6) lammasta; ei siis ihme jos hän ryöwää paimenilta, kun ei seinätkään enää woi sutta estää.        J. €. Lepänjuuri."




Angelniemestä v.1868
Sanomia Turusta 20.11.1868


LUE KOKO TEKSTI, KLIKKAA ISOMMAKSI!
Upea selostus Angelniemen kirkosta...


"Angelniemestä lokakuun 26 p. Aikain kuluessa tapahtuneita asioita tahdon muutamia mainita. Tämä Angelniemi sai kappeli-oikeuden w. 1600. Nykynen kirkkomme on rakennettu w. 1772. Meillä on kolme kaunis-äänistä kirkonkelloa, joista yksi on lahjotettu; sillä kellolla onkin kauneempi ja heleämpi ääni kun toisilla; sen kylkeen on kirjotettu näin: ”Lahjottanut G. Ahlström ynnä Angelniemen nuorilta ja yhteiseltä kansalta w. 1824. Walettu Stodholmissa Greh. Hornerilta.” Tämän mainitun kellon kustantaja päätti wiimes suwena tämän maallisen elämänsä. Rauha olkoon hänen tomullensa! W. 1861 antoi Sapalahden kartanon luutnantti hra M. Bremer omalla kustannuksellansa kaunistaa kirkon sisäpuolelta sillä tawalla, että kirkon katto maalattiin walkoseksi, seinät wuorattiin paksulla passipaperilla ja maalattiin siniseksi ja penkit niwaran wäriseksi. Saarnastuoli, weisutuoli ja parwen syrjä owat kullalla kaunistetut. Hän lahjotti myös hautausmaan laajentamiseksi maata w. 1865. Tämä seurakuntamme jalo mies päätti tämän maallisen elämänsä parhaassa nuoruuden kukostuksessa w. 1866. Kiitos ja kunnia hänelle! Kirkko, uusi hautausmaa, iso 32 markan taulu *), uusitestamentti ja Lutheruksen ewang. postilla koulussa julistavat mainitun wainajan muistoa, hänen nimensä elää meidän seassamme, — Hra Matts Granroth on myös lahjottanut kirkkoon julkisen lasiruunun ja yhden haawin. Hän on seurakuntamme älykkäämpiä miehiä. Ulkopuolelta on kirkko kellanen. Hautausmaalla on 4 kiwistä hautapatsasta, 1:nen tuotiin mw. 1853. Tämä kaunis pikkanen Angelmiemen kirkko seisoo korkialla ihanalla paikalla lähellä meren rantaa. W. 1862 perustettiin tänne kiertäwä lasten koulu sillä tawalla, että koottiin wapaehtoisia lahjoja raamatun selityksissä, jotka sitten käytettiin koulun hywäksi seuraawissa paikoissa ja aikoina:                                                    M. p.
Helmik. 24 p. Päärnäspään rusthollissa 120: 60.
Maalisk. 9 ,, Waltilan ruothollissa 48: 88.
    "   23 ,, Kawenin talossa 33: 74.
    "   25 ,, Numpään talossa 20: 44.
Huhtik. 6 ,, Sapalahden kartanossa 37: 68.
   "   13 ,, Angelan talossa 56: 84.
   "   22 ,, Tammenpään talossa 12: 94.
Toukok, 4 ,, Kokkilan rusthollissa 14: 80.
   "   18 ,, Peksalan ruothollissa 52: —
Kesäk, 10 ,, Kangarbyölin talossa 16: —
                                                    Yhteensä 416: 92.
Tässä on kaunis lahja koulule. Suuri kiitos olkoon teile Angelniemeläiket ja erinomattain rakkaalle pastorillemme. Hän tätä tointa ensiksi kumminkin rupesi tuumailemaan ja yrittämään. Lainakirjasto perustettiin w. 1864 sillä tawalla, että laiwain reitarit ja kapteenit lahjottiwat siihen rahaa laiwain onnellisesta menestyksestä suwella. Tämän kuun 25 p. oli kokous, jossa keskusteltiin annetaanko kirjoja ilman maksoa lainaksi tai otetaanko pieni makso: mutta niin päättyi kokous, että kirjoja lainataan wastedes ilman wähintäkään maksoa. Kohta rupesiwat kirjat paremmin menemään ulos, syttyi peräti toinen halu ihmisiin; siitä nähdään että pennit owat olleet esteenä kirjain lainaamiseen. Torkkilaan Numpään talossa pitää kaksi nuorukaista sunnuntaikoulua, Juha Aug. Ekbom opettaa räknäämään ja Kaarle Karlstedt kirjottamaan. Jos joku on ihme, niin on se, kun täällä on kana ruwennut kukon äänellä laulamaan.
                       Anna Deffendal.

*) Se on semmoinen taulu, jossa waltoimista kirjaimista sanoja tehdään. "



Tanssiminen on kaunista ja siewää
Sanomia Turusta 02.06.1871


KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!

" Angelniemestä 27 p:nä toukok. Eipähän minulla juuri mitäkään erinäisiä seurakunnan seikkoja ole tällä erällä kerrottawana, waan saattaapa pakista muutakin. Tuota ihanaa kesän alkua saamme jo taas ruweta nauttimaan. Kappelimme onkin jotenkin luonnon ihanassa seudussa, pitkin meren reunaa luotoinensa kaswaa lehtipuita,sekä höytypurtten kulku on isossa määrässä. Kaikki kesälinnutkin jo wisertelewät niin somasti ja käkikukkuu, että metsä kaikkuu. Woi kuinka hauska on kuullella, kuin he ylistäwät Luojaansa, joka on kuningasten kuningas ja herrain herra. Ruoho on näillä päiwillä kaswanut oikein silmin nähtäwästi, sekä puut ruwenneet kaunistamaan kesän ihanuutta. — Usein kuuluu seurakunnista kertomuksia tansseista, mutta ei sitä suinkaan saa moittia täältä, sillä täällä istuu nuori sekä wanha pitkin pirtin loukkia. Koska tanssimisesta tuli puhutuksi, niin silmin nähden ja korwin kuullen on se kummallista, kun ei sitä sallitaisi, waan sitä tahdotaan moittia, ja juuri kaupungeissakin on tanssikouluja. Ei suinkaan tanssiminen ihmistä kadotukseen wie. Tanssiminen on kaunista ja siewää, kuin sitä järjellisesti käytetään, mutta ei niinkuin eritoten maaseuduilla, kun hyppiwät kun päättömät kanat ja humalassa että tuskin jaloilla pysytään ja sitte kiroillaan ja wannotaan, kuin willipedpt ja luultawasti usiat kirjoittajat maaseuduilta ei olekaan parempia tansseja nähnyt. Sitä en suinkaan sen wuoksi sano, että tahtoisin olla jokukin tanssin suosittelia. Ehkä toisten taas.
J.O.L."





Yhdistetty wirka
Suomalainen Virallinen Lehti 10.9.1872


KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!

"Kuin Angelniemen kappelissa Halikon pitäjää yhdistetty lukkarin-, lastenkouluttajan- ja suntionwirka, lukkari Juha Emil Ahlrothin kuoleman kautta, on tullut awonaiseksi, ja tulee kiinitettäwäksi laillisesta järjestyksessä, niin annetaan tämän kautta tieto halullisille tähän wirkaan kykenewille kehoituksella, että 90 päiwän sisään, sitä päiwää lukematta, jona tämä tieto Suomen julkisissa sanomissa julkaistaan, kirjallisesti anoa tätä wirkaa allekirjoittajan tykönä; ja pitää anokirjan olla seurattuna tawallisilla todistuksilla anojan kykenewäisyydestä samaan wirkaan, sekä tarpeellisella takauskirjalla. Annettu Halikossa, syyskuussa 1872.
O.J.Sarbed,
Kirkkoherra ja prowasti."




Papinotto-oikeus
Uusi Suometar 30.10.1874


" — Papinotto-oikeus Angelniemen seurakunnassa. Osa tämän Halikkoon kuuluwan kappeliseurakunnan jäsenistä owat hallitukselta anoneet, että oikeus papin ottamiseen lakkautettaisiin, joka tähän saakka on ollut Åminnen kartanon omistajilla Halikossa. Samalla on pyydetty että mainittu seurakunta eroitettaisiin Halikosta eri kirkkoherrakunnaksi."




Wirkoja
Uusi Suometar 10.11.1875


KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!

" - Wirkoja haettawana: lukkarin- ja siihen yhdistetty kiertokoulun-opetajan w. Angelniemen kappelissa 90 p. kul. 15 p:stä lokak. Halikon kirkkoherran luona."




Perilliset ilmoittakoon itsensä
Sanomia Turusta 07.03.1878


KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!

"Angelniemen Tammenpään entisen arentajan Hendrik Erikinpojan ja hänen waimonsa Maria Elisabeth Kareniuksen, jotka mainitut molemmat owat kuolleet, perilliset ilmoittakoot itsensä laillisesti wuoden ja yön kuluessa, siitä ajasta kuin tämä kolmasti on sanomissa julkaistu. Angelniemi, kesäk. 20 p. 1878.
K.R.Karlstedt,
pyydetty pesän selwittäjä."




Angelniemestä
Sanomia Turusta 05.11.1879


KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!

"   Angelniemestä, 29.10.79. Wuoden tulo kaikinpuolin oli hywä koska täällä monessa paikassa rukiista saatiin 10 ja 12 jywä, kauroista 15 ja 20 jymä. Perunat täällä paikoin mätänewät ja toisessa paikassa taasen ei ollenkaan. — Surumielin olimme wiime kewänä kuin täältä muutti pois kappalaisemme A. L. Wilen Halikkoon ja jäimme juuri ilman opettajaa; waan kirkkomme ei sentään ole ollut kiinni josta saimme kiittää arwoisaa kirkkoherraamme H. Nyberghiä. Ja nyt iloksemme saamme ilmoittaa että juuri nykyään olemme saaneet wakinaisen opettajan johon olemme hywin tytywäiset, josta myöskin yksimielisesti kiitämme kirkkoherra H. Nyberghiä. Kiertokoulu täällä on ollut 17 wuoden waiheilla jossa ajassa siinä jo onwiides opettaja, edelliset kaikki hywin ahkerat waan nykyisestä en puhu mitään. - Kansakoulu myöskin pitäisi tulla toimeen joka onkin suuresti tarpeellinen kun waan saataisiin kristillisesti mieltynyt opettaja. Olen kuullut monen sanowan: kun saadaisiin simmoinen opettaja kuin Halikon tyttökoulussa on opettajatar Hanna Wilen niin kyllä koulu olis arwoisa, ja niin olisikin kuin waan simmoinen saataisiin."





Papinotto-oikeus
Uusi Suometar 14.01.1880


KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!

" — Papinotto-oikeus. Riidan alaisena on ollut josko Åminnen säterikartanon omistajalla Halikon pitäjässä on oikeus nimittää kappalaiset Angelniemen kappeliin. Turun howioikeus on, kuten H.D. tietää, äskettäin ratkaissut asian niin, että säterin omistajalla ei ole mainittua oikeutta."




Huutokaupalla
Sanomia Turusta 05.08.1880


"Julkisella huutokaupalla, joka perjantaina elok. 20 p. k:lo 11 e.pp. toimitetaan Kokkilan kylässä Angelniemen kappelissa, myydään maakauppias A.W. Nordlundin konkurssipesään kuuluwa omaisuus, muun muassa asuinhuoneus lähellä merta, kauppapuoti, kaikenlaisia kauppatawaroita y. m. Tunnetut ja luotettawat ostajat saawat kolmen kuukauden matsun-wiiwytyksen. Halikko, heinäk. 31 p. 1880.
Uskotut miehet."




Peksalan maaomistus myydään
Sanomia Turusta 24.4.1882


" Peksalan maa-omistus Angelniemen kappelissa ja Halikon pitäjässä Turun lääniä myydään, ostajan kohta wastaanotettawaksi. Omistukseen kuuluu kokonainen rustholli sekä kaksi sen akumenttiä, yksi werotalo ja toinen talo allodio-rälsimaata. Tila on luonnon-ihanalla paikalla yleisen kulkuwäylän ääressä. Rakennukset, joista toiset tiilikiwestä toiset puusta, owat hywässä kunnossa. Maat owat hywin ruokotut ja antawat sadokkaan tulon. Suwilaidun on tuore. Metsä riittää talon tarpeisiin. Yrttitarhassa kaswaa omenapuita ja marjapensaita. Kalansaalis kewäisin tyydyttäwä. Sopiwa laiwan-weistämö on olemassa. Tilalla tehdään ja poltetaan noin 300,000 tiiltä wuodessa. Kelwollinen tuulimylly kahdella kiwiparilla on myöskin talossa. Tarkempia tietoja antawat omistajat paikalla sekä lääninräntmestarin-apulainen Kustaa Selin, asuwa talossa N:o 13 Itäisen Aurakadun warrella Turun kaupungissa."




Kutsunta 1882
Aura 12.5.1882

KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!

" — Kutsunta 1882. Yleinen kutsunta Halikon pitäjän ja Angelniemen kapplten asewelwollisten kanssa tapahtui toukokuun 6 p:nä Salon kauppalassa.
Kutsuntaluetteloon kirjoitettu . 29.
Näistä saapui itse ....29.
Hylättiin kelpaamattomina .. 11.
 toistaiseksi kykenemättöminä . 2.
 hywäksyttiin .....16.
Arpoomiseen otti osaa ... 16.
 etupäässä wakinaiseen sota-
  palwelukseen halusi .. 3.
 kaartiin ....... 4.
Hywäksytyistä wapautettiin wa-
 kinaisesta palweluksesta:
 perheolojen tähden ... 2. "




Hyljätty pyyntö
Sanomia Turusta 09.10.1882


" — Hyljätty pyyntö. K. Senati on hyljännyt muutamien tilanomistajain Kanamäen, Torkkilan, Pöylän, Isonkylän ja Kokkilan kylissä Angelniemen kappelissa, tekemän pyynnön että heidän talonsa siirrettäisiin sanotusta kappelista Halikon emäseurakuntaan."




Tilan myynti Angelniemen kappelissa
Aura 11.10.1882


" — Tilan myynti.  Tappijoen tila Angelniemen kappelissa Halikon pitäjää on leskirouwa Collan myynyt wiljoineen ja irtaimistoneen kauppias Albert Landzett'ille Salossa 200,000 markan hinnasta.
         (Å.P.) "




Kyökkipiika saa paikan
Sanomia Turusta 09.08.1883


"Luotettawa wanhempi hywillä puoltosanoilla warustettu kyökkipiika, joka myös on tottunut hoitamaan taloutta maalla saa paikan syyskuun tahi marraskuun 1 p:stä; tästä likemmin Peksalassa Angelniemessä tahi kestikiewarissa."




Angelniemestä heinäkuussa 1884
Uusi Suometar 29.7.1884


KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!

" — Angelniemestä heinäk. 1884. Ei ole näkynyt moneen aikaan (tuskin koskaan lienee ollut) pienintäkään kirjoitusta Angelniemeltä U.S:n palstoilla. Sentähden pyydän saada lausua pari sanaa tästä pitäjästä. Nimi "Angelniemi" on ehkä syntynyt sanoista: Angela ja niemi, jotka nimet löytywät tänäkin päiwän kahdella talolla tästä pitäjästä. Olisi ollut sominta, kun olisiwat alkaneet kutsua Ongelmaniemeksi; sillä tällä kohdalla muodostaa Itämeri salmia, lahdelmia ja saaria niin tuhkatiheään, että ongelmaan siinä äkkinäinen joutuu: onko tuo mannermaa, wai saariko. Saarella tämäkin pitäjäs sijaitsee. Wuoria kohoaa ylt'yleensä ja näiden laaksoon omat talot rakennetut. Monipa on werrattawa toimelliseen mieheen, joka kalliolle talonsa rakensi. Maanlaatu, kuten ylimalkaan etelä-Suomessa, on hywin hedelmällistä. Tässä, kun maasta tuli puhe, sopii siwumennen mainita, että wuodentulo näyttää hywältä. Tuonoiset rajut sateet löiwät kyllä rukiin lakoon, nimittäin tiheät paikat, mutta kyllä kait se siitä wielä elpyy.
   Kirkko on pieni, mutta ei ole iso seurakuntakaan; noin 900 henkeä. Kirkko on kauniilla paikalla aiwan meren lähellä. Syreenipensaiden ja koiwujen ympäröimänä on se kesällä ulkoapäinkin kaunis. Mutta eiwät ole, paha kyllä, laittaneet ukkosen johdattajaa kirkkoonsa.
   Pappila on noin puoli peninkulmaa kirkolta, jonka matkan pääsee sekä maata että merta. Pappilakin on kauniilla paikalla puiden ja pensaiden ympäröimänä erään salmen lähellä, jossa, nimittäin salmessa, aamuin illoin kulkee laiwoja, jotka kulkewat Turun ja Salon kauppalan wä1iä. Muualla näköalan estäwät wuoret, jotka kyllä näin kesäiseen aikaan wiehättäwät katselijaa wiheriäisellä werhollaan. Kansakoulua laitetaan parhaallaan ja ensi syksynä se kuuluu alkawan toimensa. Siinä tulewat lukemaan tytöt ja pojat yhdessä ja niillä naisopettaja. Hywä hanke seurakunnan pienuuteen katsoen! Ei oppi ojaan kaada eikä neuwo syrjähän sykeä; niin arwelee, onnea toiwottain hankkeelle,       Muukalainen."




Tulisijain puhdistajan wirka
Aura 24.02.1885


" Toimiala awoinna.
 Nuohojan eli tulisijain puhdistajan wirka Halikon pitäjässä ja Angelniemen kappelissa ilmoitetaan täten haettawaksi 30 päiwän kuluessa allekirjoittajan luona. Wuosi-palkkaa on 50 markkaa ja työpalkkiona säädetyn taksoituksen mukaan. Tarkempia tietoja saapi allekirjoittaneelta. Halikko 21 p. helmikuuta 1885.
     Kalle Mätikkö
Esimies"

Angelniemi
Turun Lehti 13.08.1885





Maanwiljelyskalujen seppä
Turun Lehti 04.09.1886


"Palwelukseen halutaan.
S.T. ja Aura 1 kerta, 5 r.
Raitis, työhön kykenewä taitawa maanwiljelyskalujen seppä, tottunut hewosen kengitykseen ja myös muihin maantyössä sattuwiin töihin. Likemmin sowitaan L. Wiklund'in kanssa, Angelniemen Peksalan kartanossa."





Aamunairut
01.12.1890
Aamunairut: Aikakauslehti raittiutta ja eläwää kristillisyyttä varten


"   Angelniemi on wähäinen Halikkoon kuuluva kappeliseurakunta 900 asukkaalla, joista suurin osa asuu mantereella, jossa kansakoulukin on, ja wähempi puoli Kemiön luodolla, jonne kirkko aikoinaan on rakennettu. Matkalla tänne 10 p. kertoi höyrylaiwan katteini ilolla niistä hedelmistä, joita nykyajan raittiusliike jo on kaswattanut. Niinpä oli hänestä järjestyksen woimassa pitäminen höyrylaiwalla monin werroin helpompi nyt, jolloin juoppoutta pidetään häpeällisenä, kuin kymmenkunta wuotta sitten, jolloin pieni humala oli miehuuden merkki ja kansalaisen kunnollisuuden todistus. Kirkkoon oli tullut k:lo 10 noin 100 kuulijaa, mutta kansakoululle iltapäiwällä k:lo 4 noin 150, — uusi todistus että mantereen puoli on lukuisammin asuttu. — Lähellä kappelia on Wartsalon laajanpuolinen höyryllä käypä sahalaitos, jossa järjestyksen kuuluu olewan mitä kurjimmalla kannalla. Juoppous ja pahat tawat rehoittawat ja niitten synnyttäjänä mainittiin lähellä olewaa Wiurilan wiinatehdasta."




Wäkijuomien syy
Turun Lehti 10.11.1892


" — Onnettomuus. Kun työmies Oskari Kaukonen Angelniemen Kanamäestä t. k. 1 p:nä meni noutamaan erästä miestä Halikon Kirjalan kartanosta, joka muutti sieltä Kanamäkeen, niin ajoi hän Ilosten lähellä Halikossa itsensä kumoon sillä seurauksella, että jalka katkesi sekä hewoselta että mieheltä ja menipä wielä rattaatkin mäsäksi. Hewonen täytyi heti passittaa maailmasta ja kuuluu miehen tila myöskin olewan arweluttawa. Ikäwä mainita, sanoo Aura, että koko tuo onnet- tomuus oli wäkijuomien syy, sillä mainittu mies oli matkaan lähtiessään nauttinut wäkijuomia ja oli onnettomuuden sattuessa, kuten paikalla olewat kertoneet, päihtynyt."




Telefoonilinjasta
Uusi Aura 06.04.1898


" — Pieni hyöty on ollut telefoonilinjasta Angelniemi — Turku viime aikoina, sillä jo lähes 3 wiikkoa on ollut mahdotonta puhella Turkuun. Lankain yhtymisiä syytetään, mutta eikö se olisi autettawissa? Siis — kenessä vika ? Parempi wirkeys asianomaisissa olisi toiwottawa."





Surkuteltawa tapaus
Uusi Aura 07.07.1905


" — Surkuteltawa tapaus. Halikosta kirjoittaa meille muuan paikkakuntalainen:
   Kulkiessani maantietä joka johtaa Angelniemestä Halikkoon, t. k. 4 päiwän illalla jouduin näkijäksi surkuteltawan ikäwään tapaukseen. Noin 1½ kilometriä Angelniemestä Halikkoon päin näin pakenewan äidin useamman lapsen seuraamana. Jälessä kulki humalainen isä, joka kiroillen ja wannoen ajoi äitiä ja lapsia pois kotoaan. Surkuteltawinta oli se, kun yksi lapsista, pieni tyttö raukka, oli sairas ja melkein raajarikko; ei woinut päästä pakenemaan eikä äitikään woinut kaikille apuaan antaa. Wanhin siskoista raastoi sairasta pois julman isän kynsistä.
   Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kuin mainittu isä räättää perhettään, jossa osa ei ole hänen omia lapsiaan, waan on hän isäpuoli. Toiwoisin että holhouslautakunta toimittasi turwaa turwattomille.”




Lähellä höyrylaivalaituria
Turun Sanomat 05.09.1908





Urheilukilpailu Torkkilassa
Salon Sanomat 28.05.1909


"Kuntain kuulumisia
Angelniemi.
   Woimistelu- ja urheiluseuran kokouksessa t. k. 22 p. kestusteltiin m. m. seuraawista asioista: Ennen päätetty urheilukilpailu päätettiin panna yleiseksi eikä seuran jäsenten keskeiseksi kuten ennen on ilmotettu. Kilpailu alkaa toisena helluntaipäiwänä klo 2 pllä Torkkilan Isossatalossa. Palkintoja päätettiin jakaa 5. Palkintotuomareiksi walittiin nti Selma Karlstedt, räätäli K.Wirtanen, waralle työmies A. Kari.
   Urheilukilpailun loputtua päätettiin toimia hauska iltama Isontalon tilawassa huoneessa, jolloin saadaan nähdä m.m. naiswoimistelijain esityksiä.
            Kiiperi."





Murha rewolwerilla
Turun Sanomat 02.08.1910


KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!

"Murha rewolverilla.
   Lauwantai-iltana pidettiin elotalkoita Kanamäen Isossatalossa Angelniemellä. Tanssin loputtua klo 12 jälkeen tapahtui sitten julma näytelmä, joka wei erään mukana olleen nuoren miehen hengen. Kauppias Arwo Karlstedt, joka on syntyisin Angelniemen Torkkilan kylästä ja omisti puotin Halikon Antolassa, ryhtyi nuhtelemaan työmies Kiweä siitä, että tämän oli kerrottu olleen jossakin suhteissa hänen sisarensa kanssa. Moitteesta suuttuneena sieppasi Kiwi polkupyöräketjut alkaen näillä lyödä Karlstedtia. Mutta kun tällainen ase ei Kiwen mielestä ollut tarpeen tehokas, otti hän taskustaan rewolverinsa, jonka ojensi wihamiestään kohti. Kuului laukaus ja senjälkeen tupertui kauppias Karlstedt koristen maahan ehtien lausua wain muutamia katkonaisia sanoja. Luoti oli nähtäwästi osunut sydämeen.    Hirmutyöstä ilmotettiin wiipymättä polisiwiranomaisille. Kolmen tunnin päästä wangitsi sitten konstaapeli Hellsten murhamiehen eräästä naapuritalosta. Hän ei tehnyt wastarintaa ja wietiin Halikon wanginkuljettajan luoksi. Wäkiwaltaisen kuoleman saaneen Karlstedtin ruumis taas wietiin Halikon leikkaushuoneeseen.
   Murhattu täytti juuri kuolinpäiwänään 20:nnen ikäwuotensa. Murhamies Kiwi oli jonkun werran wanhempi, syntynyt Tyrwäällä 1886 ja kirjoissa Yttilän kylässä Halikossa. Hän on oleskellut näillä seuduin parisen wuotta ja tunnettu yleensä häijynpuoleiseksi mieheksi. — Sunnuntaina pidetyssä polisikuulustelussa murhaaja tunnusti tehneensä julman työnsä. Hän tulee saamaan tuomionsa Halikon wälikäräjillä, jotka piakkoin pidetään."




Angelniemen postinkulku
Uusi Aura 12.04.1913





Hyjätty anomus
Sosialisti 16.05.1913


" — Angelniemen postinkuljetus.
Postihallitus on hyljännyt tehdyn anomuksen, että Angelniemen posti, jota nykyään kuljetetaan Halikon asemalta Kaninkolan kylän kautta, wast'edes kuljetettaisin Hajalan asemalta Kanamäen kylän kautta. "




Köyhäintalohanke
Turun Sanomat 27.08.1913





Angelniemestä kirkkoherrakunta
Helsingin Sanomat 15.3.1916


" — Angelniemen kappeli itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi. Tehdystä anomuksesta on senaatti päättänyt, että Angelniemen kappeli erotetaan Halikosta itsenäiseksi, yhden kirkkoherran hoidettawaksi eri kirkkoherrakunnaksi, ja saa tulewa kirkkoherra seurakuntain wastikerahasta palkanlisäykseksi 1500 mk., joten Angelniemen kirkkoherran palkaksi tulee 4500 mt. Halikon seurakunnalta ei Angelniemi ole pyytänyt mitään osuutta. Pappilan wirkatalo wastaa niitä waatimuksia, joita kirkkoherran wirkatalolta waaditaan, joten sitä ei tarwitse suurentaa."





Hyvä soittoa
Salon Seudun Kunnallislehti 16.09.1921





Palkankorotuksia
Salon Seudun Kunnallislehti 14.1.1921


"Angelniemen lukkariurkurin palkka on korotettu 5400 mkaan, kiertokoulunopettajattaren 3000 mk. kirkonisännöitsijän 500 mk.,kirkon wartijan 800 mk. ja urkujen polkijan 100 mkaan wuodessa."




Toiwottawaa olisi...
Uusi Aura 4.3.1921


"Angelniemi
Weroäyrejä kerääntyi Angelniemellä kaikkiaan 11,911 ja weroäyrin hinta oli 11 mk. 36 p:iä. Toiwottawaa olisi, ettei kukaan walittaisi werotuksesta, jotta weroäyri pysyisi näin alhaisena ja werotus tasaisena werotettawiin nähden. "

Aika mielenkiintoinen toivomus...


Walekauppa?
Salon Seudun Kunnallislehti 17.6.1921


"Angelniemi
- Eräs kaljaasikauppa. Lokakuun 6 päiwänä 1920 myi laiwuri Josef Sylt Angelniemeltä "Raja" nimisen kaljaasinsa maanwiljelijä Kustaa Aimoselle 60,000 mkn kauppahinnasta. Halikon wälikäräjillä wiime perjantaina waati laiwuri Syltin konkurssipesä, että Kustaa Aimonen welwoitettaisiin luowuttamaan kaljaasi irtaimistoineen takasin konkurssipesälle tai jollei se ole mahdollista, maksamaan korwausta siitä 75,000 mk., koska kauppa ilmeisesti oli walekauppa. Wastaaja wäitti kauppaa todelliseksi. Juttu lykättiin wielä."




Heikon jää uhri
Salon Seudun Kunnallislehti 25.11.1921


"Heikon jään uhri. Wiime keskiwiikkona päiwällisaikaan hukkui muonamiehen waimo Wivi Lindman Angelniemen Topjoelta heikkoihin jäihin Topjoen kartanon lähettywillä. Awunhuutoja oli kyllä kuultu, mutta luultiin niiden tulewan kauwempaa eikä osattu sen wuoksi ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin. Eilen saatiin ruumis ylös. Ruumiin etsimistä waikeutti jään heikkous, sillä meri oli mennyt jäähän wasta joku päiwä takaperin. Hukkunut oli wielä nuori iältään ja mennyt naimisiin wiime wuonna. Wainajata suree lähinnä jälkeenjäänyt puoliso."




Uskonnottoman siweysopin opetuksesta
Salon Seudun Kunnallislehti 28.02.1922


" - Uskonnottoman siweysopin opetuksesta kouluissa keskusteltiin Angelniemellä Torkkilan kansakoulussa t.k. 19 pnä pidetyssä kokouksessa, jossa oli läsnä toistasataa eri puolueisiin kuuluwaa henkilö.
Kokouksessa hywäksyttiin yksimielisesti seuraawat ponnet koulujen uskonnonopetuksesta:
että niin kansa= kuin oppikoulujen oppilaille on annettawa oppilaiden enemmistön tunnustuksen mukaista kristinuskon opetusta;
että suuremmille oppilasryhmille on annettawa heidän uskontunnustuksensa mukaista kristinuskon opetusta;
että kirkkokansa ehdottomasti wastustaa, että siweysopin opetus, joka ei nojaudu kristinuskon opetukseen, tehdään pakolliseksi ewankelis=luterilaisten wanhempien lapsille.
Ponnet päätettiin toimittaa eduskuntaryhmien tietoon ja päätösten allekirjoittajiksi walittiin kirkkoherra J.W.Wierumäki ja kirkonisännöitsijä W.Sipilä."




Wesikauhua
Salon Seudun Kunnallislehti 2.6.1922


" - Kun läänin Maaherra on määrännyt, että wesikauhun waaran wälttämiseksi on Halikon ja Angelniemen kuntiin otettawa erityinen apumiehistö koirien ja kissojen kiinni ja hengiltä ottamista warten, niin tämän johdosta waroittaa piirin Nimismies wielä kerran asianomaisia tarkoin noudattamaan wesikauhun suhteen annettuja määräykisä sekä pitämään kissat sisällä ja koirat hywillä kuonokopilla warustettuina. "




Myytäwäksi
Salon Seudun Kunnallislehti 16.6.1922





Kolmea korttia arwailemaan
Uusi Aura 1.7.1922


"Salossakin "kolmen kortin heittäjiä"
Keskiwiikkona joutui maanwilj. J.Kawenius Angelniemeltä salolaisten "kolmenkortin" heittäjäin pariin, jotka - ensin hänelle "ryypyn" annettuaan - saiwat hänet houkuteltua tunnettua kolmea korttia arwailemaan. K. menetti noin 800 markkaa tästä arwailemisesta. Muuan toinenkin isäntämies oli antautunut samaan leikkiin, maksaen siitä noin 1,500 markkaa."




Wäärin käytetty
Salon Seudun Kunnallislehti 14.07.1922


"Angelniemi
— Angelniemen kunnanwaltuuston wiime kokouksessa oliwat esillä seuraawat asiat:
........
   Peruutettiin waltuuston asioitsija A. Wirralle kesäkuun 18 pnä 1921 antama lupa myydä spriipitoisia aineita, koska oli tullut ilmi, että hänen myymiään tuottelta on käytetty wäärin ja siten saatettu pahennusta aikaan."




Angelniemi
Salon Seudun Kunnallislehti 04.08.1922


"Angelniemi
— Lasten jumalanpalwelus ja sen jälkeen puhe alkuisille pidetäan Kokkilan rukoushuoneella ensi sunnuntaina t. k. 6 pnä alkaen klo 4 i.p. Toiwotaan pyhäkoulun opettajien ja lasten runsaslukuisina saapuwan."




Topjoen kartanossa
Salon Seudun Kunnallislehti 03.10.1922





Harvinainen juhlatilaisuus
Salon Seudun Kunnallislehti 10.10.1922


"  - Wiime kuun 28 pnä oli Tammenpään tilalla harwinainen juhlatilaisuus, jolloin tilanomistajat tuomari ja kreiwitär Wasastjerna oliwat kutsuneet palweluswäkensä perheineen ystäwällisesti kotiinsa päiwälliselle. Tilaisuudessa jaettiin talousseuran mitallit puutarhuri E.Forsmanille 40 wuoden palweluksesta, wouti J.Lindholmille 30 wuoden ja karjakko Olga Mannerille 22 w palweluksesta. Erisuuruisia rahasummia jaettiin edellämainituille henkilöille ja myöskin kuski Karl Lindille, joka on ollut tuomari Wasastjernan palweluksessa 28 wuotta."




Warkaita Torkkilassa
Salon Seudun Kunnallislehti 27.10.1922


"Angelniemi
Warkaita Torkkilan koululla.
 T.k. 18 p:n illalla oli tuntematon mies mennyt Torkkilan kansakoulun saunaan, jossa ryhtyi saawissa olewia pyykkiwaatteita ajamaan nyyttiinsä. Koulun palwelija huomasi tapauksen ja worolle tuli kiire pakoon pötkimään. Waatenyyttinsä oli hän jättänyt portaitten alle. Myöskin koulun kellarissa oli käyty, päättäen siitä että pihalta löytyi mehupullo.
 Samana päiwänä oli paikkakunnalla nähty kaksi tuntematomnta miestä, jotka m.m. käwiwät eräässä torpassa ruokaa pyytämässä. Oliwat sanoneet menewänsä Hajalaan. Toinen, pitempi mies oli puettu harmaisiin waatteisiin, ruskeihin lapikkaihin ja päässä lippalakki. Toisella, lyhemmällä miehellä oli hattu päässä ja tawalliset kengät jaloissa. Miehiä ei etsiskelyistä huolimatta ole sittemmin tawattu.
 Silmät auki tuntemattomien kulkurien suhteen."




Kunnanwaltuuston kokouksessa
Salon Seudun Kunnallislehti 23.02.1923


"Angelniemi
 — Kunnanwaltuuston kokouksessa tk. p:nä walittiin waltuuston puheenjohtajaksi uudelleen salwum. Arttur Hurme ja warapuheenjohtajaksi palstatilall. E.Dahlberg.  Waltuuston jäsenten palkat päätettiin pysyttää ennallaan eli 10 mksta kokoukselta, mutta matkarahat tulomatkalta päätettiin korottaa 1 mkkaan kmltä tähän astisen 25 pennin asemesta.
 Kunnan werot päätettiin koota kolmessa erässä huhti-, touko- ja kesäkuussa.
 Sapalahden kansakoulu päätettiin pysyttää nykyisellä paikallaan. Samalla päätettiin koettaa saada tontin yhteyteen opettajalta nyt kokonaan puuttuwa wiljelysmaa.
 Maaherran kirjelmän johdosta, koskewa järjestysmiesten asettamista kuntaan, päätettiin nimismieheltä tiedustella, pitääkö hän sellaisia tarpeellisena, kun Kokkilan kylässä, jossa paikkakunnan ainoa iltamahuoneusto, Edistysseuran talo, sijaitsee, ennestään on poliisi."




Koulutalo myyty
Uusi Aura 13.03.1923


" — Angelniemen kunta myynyt koulutalon. Angelniemen kunnanwaltuuston kokouksessa t.k. 10 p:nä päätettiin Sapalhden kansakoulurakennus myydä Sapalahden kartanon omistajalle 80,000 mkn hinnasta. Kartanolta sai kunta uuden tarkoitusta wastaawan maakapplaeen wähän etäämpänä kartanosta ja ruwetaan tänne ensi tilassa uutta koulurakennusta pystyttämään."




Jäät pettää
Uusi Aura 29.03.1923


" — Jäät Salon seudulla alkawat jo pettää. Niinpä tapahtui eilen Kokkilan edustalla muuan jäihinajo ja toissapäiwänä samanlainen Wartsalan ja Kokkilan wälillä. Mitään wakawia seurauksia ei sentään ollut kummallakaan."




Angelniemen seuratalo
Salon Seudun Kunnallislehti 31.03.1923





Seurojentalolla
Uusi Aura 12.05.1923


"Angelniemi
 Mielenkiintoinen näyttely seurojentalolla. Kuten aikaisemmin on jo kerrottu, owat Angelniemen Martat toimeenpanneet kutomakurssit. Osanottajia oli näillä kursseilla 14 naista, jotka 6 wiikkoa ahkerasti työskenteliwät. Heidän työnsä tulokset owat nähtäwinä ensi sunnuntaina tk. 13 pnä Kokkilan seurojentalolla. Näyttely awataan klo 5 ip. Sen jälkeen alkaa päättäjäisiltama klo 6. Ohjelma tulee olemaan arwokas ja monipuolinen, kuten Martoilta sopii odottaakin. Puhujaksi on lupautunut opettajatar neiti Liisa Leikkonen Perniöstä ja yksinlaulua esittää tunnettu laulajatar rwa Renwall, jonka kuulemisesta jo yksinään kannattaa maksaa enenmmänkin kuin 5 mk. mikä on sisäänpääsymaksuna. Ruumiillisesta wirkistyksestä pidetään myöskin huolta. — Toiwotaan runsasta osanottoa."




Vuokrataan
Helsingin Sanomat 18.05.1923





Äitienpäivä Kokkilassa
Salon Seudun Kunnallislehti 18.05.1923


" Äitienpäiwät järjestää Marttayhdistys ensimäisenä helluntaipäiwänä Kokkilan seurojen talolla alkaen klo 3 i.p. Ohjelmassa on kirkkoherra Wierumäen puhe, wuorokeskustelu, runoja, kertomuksia ja laulua. Warsinkin äitien toiwotaan runsaslukuisesti saapuwan, mutta muutkin owat terwetulleita. Sisäänpääsymaksua ei ole."




Arpajaiset
Salon Seudun Kunnallislehti 28.08.1923





Angelniemi
Salon Seudun Kunnallislehti 04.09.1923


"Angelniemi
 — Jumalanpalwelus pidetään ensi pyhänä kello 10 epp. Kokkilassa rukoushuoneella, jossa saarnaa opettaja M. Ojanen.

 — Syysrippikoulu alkaa t.k. 11 p:nä tiistaina, kello 10 epp. pappilassa. Kouluun pyrkiwien tulee osata raamatunhistoriansa ja katkismuksensa hywin samoin myöskin sisältä lukea ( olla 15 wuoden täyttäneitä). Niitä, jotka eiwät tule syyskouluuun, ei oteta enää kewäällä wastaan."




Wiljelys
Salon Seudun Kunnallislehti 2.10.1923


Mistä tuote on nimensä saanut?




Seurojen talon wihitty
Salon Seudun Kunnallislehti 11.12.1923


" Angelniemen Seurojen talo wihitty.
Wiime sunnuntaina wihittiin Angelniemen uusi Seurojen talo, jonka owat yhdessä rakentaneet Angelniemen edistysseurat, suojeluskunta ja Lotta Swärd - yhdistys. Kutsuwieraita oli saapunut wihkiäisjuhlaan noin 70 henkeä. Arwokkaasta ohjelmasta mainittakoon, kanttori H.J. Lahden puhe, opettaja Wuoren runoesitykset, opettaja Aulangon ja poliisikonstaaeli Oleniuksen puheet y.m. Lopuksi esitettiin näytelmäkappale "Sawon sydämmessä". Juhla oli kaikin puolin onnistunut."




Hakukelpoisten haettavana
Helsingin Sanomat 02.02.1924





Kirkko sopimattomalla paikalla
Salon Seudun Kunnallislehti 19.02.1924


"Angelniemi
Jumalanpalwelukset Angelniemellä.
Kirkko sopimattomalla paikalla.
 Angelniemellä on jo lähes kahden wuoden aikana Jumalanpalweluksia pidetty missä milloinkin on sattunut, wäliin kirkossa, wäliin rukoushuoneella Kokkilassa ja joskus Pappilassakin. Tammikuun 27 p. pidetyssä kirkon kokouksessa Kokkilan rukoushuoneella päätettiin, että koska seurakuntamme kirkko sijaitsee sellaisella paikalla jonka lähellä asuu vain 5 perhettä ja koska pitäjämme asukkaista enemmän kuin 2/3 osaa asuu mantereen puolella, josta soutumatka kirkolle on noin 3 km. ja jonne warsinkin kelirikon aikana on miltei mahdotonta päästä sekä koska monena pyhänä kirkkoon saapuu tuskin kymmentäkään henkeä, kun sitä wastoin vast ikään hankitussa rukoushuoneessa mantereen puolella pidetyissä Jumalanpalweluksissa käy monin werroin enemmän wäkeä, niin päätettiin yksimielisesti, kun asiasta oli keskusteltu, lukuunottamatta kirkonwartija K. Fromholdtia, joka jyrkästi wastusti päätöstä,, tästä lähin järjestää Jumalanpalwelukset niin, että näitä kaksi aina pidetään peräkkäin rukoushuoneella ja kolmas kirkossa, kuitenkin niin, että myöskin rippipyhinä, joita täällä wuosikymmeniä on säännöllisesti wietetty rukouspäiwinä ja kasteenliiton uudistuspäiwänä pidetään Jumalanpalwelus kirkossa ja että hautaukset koetetaan mikäli mahdollista järjestää niin että ruumiit warsinkin kesän aikana lasketaan kohta hautaan ja itse hautaustoimitus asetetaan mahdollisuuden mukaan niiksi pyhiksi, joina jumalanpalwelus wietetään kirkossa. Kirkon lämmitystä warten hankituista polttopuista päätettiin siirtää 1/3 osa rukoushuoneelle..
 Edellä olevasta kirkonkokouksen päätöksestä kuuluu walitettawan."




Sapalahden koulu
Turun Sanomat 20.03.1924





Kunnollinen
Salon Seudun Kunnallislehti 28.03.1924





Harjoittelijaksi Peksalan kartanoon
Turun Sanomat 04.04.1924





Saatavana
Uusi Aura 31.05.1924


KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!




Maalaaminen urakalla
Salon Seudun Kunnallislehti 06.06.1924





Peksalaan
Turun Sanomat 04.09.1924





Puutarhuri Topjoelle
Helsingin Sanomat 09.09.1924





Peksalan kartanoon
Salon Seudun Kunnallislehti 24.10.1924





Warkaista ei tietoa
Salon Seudun Kunnallislehti 16.12.1924


"Angelniemi
Warkaus Angelniemellä.
Waatteita wiety.
Yöllä wiime perjantaina wastaan warastettiin Angelniemen Karwiaisissa työmies Juho Kallion asunnosta, eteisestä mentäwästä konttorista kaksi miesten pukua, toinen musta ja toinen tummansininen, sekä kaksi naisten willatakkia, toinen harmaa punaisella kauluksella ja toinen sininen. Nähtäwästi on warkaus tapahtunut jo illalla emännän ollessa lypsyllä.
Warkaista ei tietoa.
Muuten huomauttaa kirjeenwaihtajamme, että Wartsalan ja Karwiaisten seuduilla on wiime aikoina iltaisin käynyt usean perheen owien takana tuntemattomia miehiä, joten paikkakuntalaisten on syytä olla waruillaan moisten tutkijoiden waralta. "




Kauppa Kokkilassa
Salon Seudun Kunnallislehti 19.12.1924





Osuuskassa
Turun Sanomat 20.12.1924


KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!




Uusi kauppaliike Kokkilaan
Salon Seudun Kunnallislehti 30.12.1924


" — Angelniemeläiset saaneet uuden kauppaliikkeen. Kauppias Frans Järwinen, joka Angelniemen Torkkilan kylään perusti wuosi sitten sekatawarakaupan, on kesän kuluessa rakentanut Kokkilan kylään lähellä osuusmeijeriä, uuden huwilarakennuksen jonne liike siirrettiin wiime marraskuun alussa. Ennestään on Kokkilassa olemassa Halikon Osuuskaupan siwumyymälä."




Kohtalokas matka
Salon Seudun Kunnallislehti 30.12.1924


"Kohtalokas joulukirkkomatka.
Joulupäiwän aamuna lähti eräs wanhempi naishenkilö Kokkilasta weneellä Angelniemen kirkkoon. Mutta aiwan yksin ollen eksyi hän pimeässä ja sumusen sään wallitessa merellä ja joutui siellä harhailemaan koko joulupäiwän ja wielä Tapaninpäiwän wastaisen yön, niin että hän wasta Tapaninpäiwän aamuna klo 6 päätyi Meisalan rantaan Halikon puolella. Sanomattakin on selwää, mitä kärsimyksiä eukolla oli tällaisella matkalla, mutta mitään wakawampia seurauksia ei matkasta sentään liene koitunut."




Lukkariurkurin wirkaan
Salon Seudun Kunnallislehti 20.01.1925


"Angelniemi
Angelniemen lukkari-urkurinwirka.
 Waltakirja Angelniemen lukkariurkurinwirkaan on annettu lukkariurkurikokelaalle E.E.Kaweniukselle, Halikosta. "




Innostuneita ja kelvollisia
Turun Sanomat 12.04.1925





Puhtautta rakastava
Turun Sanomat 06.05.1925





Sisä- ja ulkomaalaus
Salon Seudun Kunnallislehti 12.06.1925





Salo-Waskio ja Salo-Kokkila
Salon Seudun Kunnallislehti 16.06.1925


"Autoliikenne.
   Läänin maaherra on oikeuttanut autonkuljettaja Emil Ferdinand Järwen, Halikon pitäjästä, harjoittamaan ammattimaista automobiililiikennettä linjoilla Salo—Halikon pitäjän Waskio ja Salo—Angelniemen pitäjän Kokkila."

Kokkilaa 1940-luvulla.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Kokkilaa, keskellä Osuuskassa.(1950-luv.)
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Näkymä kalliolta Luotsisaareen 1951.



Kokkila, Angelan salmi 1951.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Kokkila, Sipilän aukea 1951.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Kokkila, Mäntyharju 1951.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Kokkila, Mäntyharju 1951.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Viimeisiä purjelaivoja 1950-luvulla, kuva v.1954.



Kokkila 1950-luvulla.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Laineen liikenteen autoja Osuuskaupan kohdalla, v.1954)
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Uusi sekatavarakauppa Kokkilassa,
huomaa komea bensapumppu oikealla.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Kokkilan uimala valmistui 1954.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!


Kokkilan uimala 1964.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Kokkilan uimarantaa 1964
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Alkuperäisasuinen Torkkilan koulu.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Torkkilan koulu alkuaikoina.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Torkkilan kansakoulu toimi kouluna vuosina 1904-1964.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Torkkilan yläkansakoulu Leinon suunnasta.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Torkkilan koulu takaa vanhassa muodossa.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Torkkilan koulu uusittuna 1960-luvun alussa. Koulurakennus on edelleen käytössä yksityisasuntona.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Elopellolla Torkkilassa 1950.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Pirttimäellä Torkkilassa, takana Pöylän Linnamäki.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Pöylän kylää.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Nykyisiltä Kanamäkiläisiltä saatu tieto: kuva Sauvontieltä (tie nro 1812), Pöylästä vähän matkaa Sauvoon päin.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Kanamäen talo v.1912.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Kanamäen Isotalo.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Kanamäen Isotalo 1964
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Angelniemen kirkkohan se tässä. Erikoista tässä kuvassa on päädyssä olevat toisen kerroksen ikkunat joita ei seuraavana olevassa kuvassa enää ole. Kuvan ottovuotta ei ole tiedossa.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Angelniemen kirkko 1940-luvulla.






Angelniemen kirkko 1954.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Angelniemen kirkko 1964.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Angelniemen kirkko, 1960-luv.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Kokkilan meijeri ja lossiranta 1940-luvun alkupuolella.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Kokkilan lossiranta ja meijeri 1940-luvulla.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Angelniemen Osuusmeijeri toimi 1904 - 1950. Kuva v.1954.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Lossiranta Kokkilassa 1964.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Angelniemen Osuusmeijeri 1964.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Angelniemen seurojentalo 1964.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Topjoen kartanon päärakennus 1950.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Karviainen, päärakennus, n 1936.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Karviainen, päärakennus, n 1936.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Karviainen, sivurakennus n 1936
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Karviainen, n 1936.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Kaveenin päärakennus Kanamäen kylässä.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Kaveeni, päärakennus puutarhan puolelta, n 1936.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Kaveeni, yleisnäkymä, n 1936.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Kaveeni, viljamakasiini, n 1936.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Kaveeni, navetta, n 1936.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Tammenpään kartano.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Tammenpään päärakennus mereltä päin 1950.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Tammenpään kartanon galleria, 1964.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Tammenpään kartanon galleria, 1964.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Tammenpään kartanon päärakennus, 1964.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Tammenpään kartanon vanha päärakennus, 1950.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Tammenpää, päärakennus, n 1936
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Tammenpää, vanha päärakennus, n 1936
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Tammenpää, tallit, n 1936
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Päärnäspää, 1964.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Asiakaspalvelua Angelniemen postiasema 1:ssä.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Osuusliike Tähkä, Kokkila, 1943.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Kesä-Angelan päärakennus.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Päärakennuksen luota kuljettiin alas rantaan.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Kesä-Angela toimi Vaskion Osuuspankin ja Salon Seudun Osuuspankin yhteisenä kesänviettopaikkana vuosina 1965-76. Kesä-Angela on nykyään seurakunnan leirikeskuksena.
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!



Jäätyminen alkaa Kokkilan rannassa.1954

=========================







=========================


Juhannusaattona
Salon Seudun Kunnallislehti 19.06.1925





Huom.! Uusi umpivaunu
Salon Seudun Kunnallislehti 03.07.1925





2 muonamiestä
Turun Sanomat 13.08.1925





Meijeri Angelniemelle
Salon Seudun Kunnallislehti 15.12.1925





Sunnuntaina klo 1-3
Turun Sanomat 28.04.1927





Juhannus
Salon Seudun Kunnallislehti 21.06.1927





S/S Angelniemi
Salon Seudun Kunnallislehti 18.05.1929






Nuoren puoleinen
Turun Sanomat 11.01.1930





Terweydenkaitsijaksi
Salon Seudun Kunnallislehti 15.01.1931


"— Terveydenkaitsijaksi on Angelmiemen kunnanvaltuusto walinnut lauantaisessa kokouksessaan H. Salorannan.
— Koiraweron on Angelniemen kunnanmaltuusto lauantaina pitämässään kokouksessa määrännyt täksi wuodeksi 50 markaksi."




Peipponen nähtiin
Salon Seudun Kunnallislehti 17.01.1931





Papiston palkkaukseen
Turun Sanomat 18.01.1931





Maalle haluava
Salon Seudun Kunnallislehti 22.01.1931





Halutaan ostaa
Salon Seudun Kunnallislehti 31.01.1931





Tallimies
Salon Seudun Kunnallislehti 07.02.1931





Maantien siirto
Uusi Aura 11.02.1931





Kirjekortti Angelniemeltä
Salon Seudun Kunnallislehti 12.02.1931





Angelniemen valtuusto
Turun Sanomat 28.02.1931





Lanttuja
Helsingin Sanomat 25.03.1931





Sapalahden kartanossa
Salon Seudun Kunnallislehti 28.03.1931





Potkurilla kulkien
Salon Seudun Kunnallislehti 28.03.1931





Sattuneesta syystä
Salon Seudun Kunnallislehti 28.04.1931





Hyvä ohjelma
Salon Seudun Kunnallislehti 16.05.1931





Täysihoitoon
Helsingin Sanomat 30.05.1931





Keskuksen hoitaja
Salon Seudun Kunnallislehti 13.06.1931





Angelniemellä
Salon Seudun Kunnallislehti 23.07.1931





Puimahuone palanut
Salon Seudun Kunnallislehti 31.10.1931


"Tulipalo Angelniemellä.
Puimahuone irtaimistoineen palanut. — Wakuutukset wastaawat wahinkojen suuruutta.
   Toissayönä klo 23,30 huomattiin tulen päässeen walloilleen Angelniemellä Torkkilan Keskitalon puimahuoneesaa, ja oli palo tällöin jo niin woimakas, ettei sitä enää mitenkään woitu sammuttaa. Puimahuoneen mukana tuhoutui joku määrä rehuja, sähtömoottori, puimakone ja mylly. Rakennus oli wakuutettu Halikon ja Angelniemen paloapuyhdistyksessä 25,000 markasta ja irtaimisto samassa paloapuyhdistyksessä noin 15,000 markasta. Molemmat wakuutussummat wastaawat wahinkoja. Tulen irtipääsyn syystä ei ole warmaa tietoa, mutta arwellaan sen aiheutuneen lyhytsulusta. Keskitalon tilan omistaa maamvilj. Wieno Koskue."




Luotettavien henkilöiden haettavaksi
Salon Seudun Kunnallislehti 09.01.1932





Waltion waratyöt
Salon Seudun Kunnallislehti 18.02.1932


"Angelniemi
Waltion waratyöt.
Halikon ja Angelniemen Kokkilan tien parannustöihin 100,000 mk.
Saadun tiedon mukaan on kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö myöntänyt 100,000 mk. waltion waratöinä suoritettawaa Halikon ja Angelniemen Kokkilan wälisen maantien oikaisua ja sillä sijaitsewien eräiden mäkien alentamista warten. Töihin woitaneen sijoittaa n. 30—40 miestä ja ne pannaan käyntiin ensi tilassa."




Hevonen sortui jäihin
Salon Seudun Kunnallislehti 16.04.1932


"Angelniemi
— Hewonen heikkoihin jäihin sortui eilen Angelniemellä Kokkilan salmessa. Hewonen kuului Sapalahden kartanolle. Ajamassa ollut poikanen selviytyi sensijaan hengissä onnettomuudesta. — Päivä päiwältä owatkin jäät käyneet yhä heikommiksi, joten mitä suurin warowaisuus jäällä liikkuessa on tarpeen hukkumisonnettomuuksien wälttämiseksi."




Luotsisaareen
Helsingin Sanomat 23.07.1933





Koneenkäyttäjä
Helsingin Sanomat 12.01.1934





Puhelinasiaa
Helsingin Sanomat 04.01.1936





Edullisimmin
Turun Sanomat 30.8.1936


KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!




Lossikuski
Uusi Aura 29.12.1936





Puutavaran lastaus
Salon Seudun Kunnallislehti 15.10.1938





Pankkirakennus
Salon Seudun Kunnallislehti 15.11.1938





Kokkilan lossi
Salon Seudun Kunnallislehti 29.11.1938





Kokkilasta
Salon Seudun Kunnallislehti 07.02.1939


KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!




Täysihoitoon
Helsingin Sanomat 04.06.1939


KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!




Kokkilassa
Salon Sanomat 06.06.1939





Angelniemellä
Salon Seudun Kunnallislehti 13.06.1939





Kokkilan selälle
Salon Seudun Kunnallislehti 22.08.1939


KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!




Vanhanaikainen lossi
Salon Sanomat 26.08.1939





Angelniemeläisille
Salon Seudun Kunnallislehti 24.10.1939


KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI!