Arkisto, sivu 4

- Kartanoita ynnä muita
Kuvasarja eri vuosikymmeniltä.
- Vanha piirroskuva Halikon kirkosta
- Tanskalaisia Kalevala-julkaisuja
Arkisto, sivu 7
- Kuvia Perniöstä
Arkisto, sivu 3
- Kolme wanhaa kuvaa
- Kuva Putolan suunnalta
- Siltatyömaa kirkonkylässä
- Maanvyörymä 1987
- Pitkäoja, keskellä Halikkoa
Arkisto, sivu 6
- Kuvia eri puolilta Halikkoa
- Muutama wanha kuva Angelniemeltä

Katso myös nämä sivut:
Arkisto, sivu 1
- Junaonnettomuus Halikossa
- Raivaajapatsaan paljastus
- Laululava
- Tulviva Salonjoki
- Sahan krotti
- Marjaanan kivi
- Rautatie Salo - Turku
- Armfeltin patsas
- Vaskiolta!
- Kesä-Angela
- Erikoinen kivisilta
- Iilikkeen puutarha
- Wanhempia kuvia Vartsalasta
- Angelniemi 1950-luvulla
- Myllyjä Halikonjoessa
Arkisto, sivu 2
- Torkkilan koulu
- Emil Niinistö
- Märynummi
- Mainoskuvia
- Lähteen paja kirkonkylässä
- Kirkonkylää nyt ja ennen
- Kirkonkylää 1960-70 -luvulla

Arkisto, sivu 5
HALIKON HERRASKARTANOITA:
- Joensuu, osa lehtiartikkelista v. 1912
- Wiurila, osa lehtiartikkelista v. 1912
- Vuorentaka, osa lehtiartikkelista v. 1912
 

Kartanoita ynnä muita

Kuvat pääosin Museoviraston ja pari kuvaa Jorma Heimon kokoelmista
Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0 https://creativecommons.org/licenses/by-nd/4.0/deed.fi
Kuvan käyttöoikeudet: CC BY-NC-ND 4.0 https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/deed.fi
 


Vanha piirroskuva Halikon kirkosta


Reinholm Agathon, tekijä 1885, Museovirasto - Musketti.
Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Kuvaa on tummennettu yksityiskohtien näkymiseksi
Lue teksti kuvan alta!

arkisto754 Monikaan ei tiedä, että Halikon kirkon pääoven edessä on ollut 1800-luvulla komeannäköinen pylväikkö, joka on myöhemmin purettu. Pylväikkö näkyy kuvassa kuvan vasemmassa reunassa.

Lainaan tähän tämän kuvasarjan viimeiseen kuvaan liittyvän tekstin kirjasta V.J.Kallio Halikon kirkko, 1926:
"Jo Gustaf Mauritz Armfelt suunnitteli v.1811 kirkon laajennuksen yhteydessä jonkinlaisen pylväskoristuksen laittamista kirkon eteläiselle puolelle, joka on Åminneen päin, ja hän toimitti siihen piirustuksetkin, jotka teki tunnettu italialainen arkkitehti C.Bassi. Työ jäi silloin kuitenkin tekemättä, sillä hän kuoli jo v.1814, ennenkuin kirkon rakennustyöt olivat päättyneet. Hänen poikansa, kreivi Gustaf Magnus Armfelt katsoi kuitenkin, että hän oli velvollinen rakentamaan tuon portiikin ja toteuttikin päätöksensä v.1834.
Tämä pylväsrakennus käsitti neljä tiileistä muurattua ja rapattua, valtavaa egyptiläistä pylvästä, jotka kannattivat pientä katosta, ja oli se todella kaunistuksena kirkolle. Jonkun vuoden päästä kaipasi tämä laitos hiukan korjausta, mutta pitäjäläiset kieltäytyivät sitä kunnossapitämästä. Tästä valitti silloin kirkkoherra D.J.Wegelius kuvernöörinvirastoon, joka vuorostaan pyysi selitystä Halikon seurakunnalta. Tätä selitystä valittiin antamaan Juho Mikonpoika Pailinna, joka huomautti, että seurakunnalla ei ollut portiikin ylläpidon kanssa mitään tekemistä, koska se pikemminkin oli katsottava vain Armfeltien sukuhaudan koristukseksi. Kuvernöörinviraston päätöksellä 6/2 1839 halikkolaiset velvoitettiin kuitenkin pitämään portiikko kunnossa. Niinpä he sitten tyytyivätkin tähän päätökseen ja päättivät aina kulloinkin huutokaupalla tarjota sen korjauksen vähimmän vaativalle.
Kun v.1876 ryhdyttiin tavallista laajempiin kirkonkorjaustöihin, niin suunniteltiin taas portiikin eli "Kaunistuksen" poistamista, kun se muka tuli seurakunnalle kovin kalliiksi ja oli sitä paitsi "hengenvaarallinen", koska siitä oli havaittu putoilevan suuria kappaleita alas. Tällä kertaa ei sitä kuitenkaan vielä saatu pois, mutta v. 1887 hyökättiin taas uudella, suorastaan liikuttavalla innolla "Kaunistuksen" kimppuun. Silloin päätettiin kyseessäoleva pylvästö hajoittaa ja sijalle rakentaa "uusi ajanmukainen ja kirkkoa kaunistava eteinen". Työn suorittaminen uskottiin komitealle, johon tulivat kreivi August Armfelt Viurlasta, kunnankirjuri G.A.Lindelöf, sekä maanviljelijät K.W.Holmen Piintilästä ja E.J.Cavenius Tavolasta. Päätöstä ei kuitenkaan toteutettu heti, vaan käännyttiin pari vuotta myöhemmin ensin Åminnen uuden omistajan , kreivi Carl Alex. Armfeltin puoleen esityksellä, että hän ottaisi huolehtiakseen portiikin kunnossapidosta. Hän katsoi kuitenkin, että seurakunta oli velvollinen pitämään kunnossa saamansa lahjan, mutta että hän tietenkin suostuisi ottamaan osaa manttaalin mukaan. Huolimatta kaikesta kuitenkin tehty hajoittamispäätös päätettiin panna toimeen, jota varten samassa tilaisuudessa kunnankirjuri G.A.Lindelöf lahjoitti 200 markkaa. Niin tämä kuuluisan Bassin piirtämä, kirkkoa todella kaunistava portiikki v. 1891 hajoitettiin pelkästään lapsellisista tunnesyistä ja sijalle rakennettiin se ruma portaali, joka siinä nykyään on."
 

Tanskalaisia Kalevala-julkaisuja

kalevala1_3_780B
Halikon Tasangon tilalla nuoruutensa viettänyt Hilkka Tenkanen opiskeli Turun yliopistossa ruotsia ja englantia sekä sivuaineena suomenkieltä. Valmistumisensa jälkeen hän oli jonkin aikaa kielten lehtorina mm. Suolahdessa. Avioiduttuaan vuonna 1967 tanskalaisen Bent Söndergaardin kanssa hän muutti Tanskaan ja toimi englanninkielen lehtorina Tönderin lukiossa. Mies Bent oli tanskankielen ja kirjallisuuden professori Flensburgin korkeakoulussa. He ryhtyivät vapaa-aikanaan yhdessä kääntämään Kalevalaa, Hilkka ensin proosaksi ja mies Tanskassa harvinaiseen trokee-muotoon. Käännöstyön he tekivät lomillaan suvun kesäpaikassa Perniössä. Vuonna 1994 painettu Kalevala (275 sivua) on kuvassa vasemmalla. Tuossa painoksessa on Heli Hyytiän kuvitus. Kirjasta otettiin sen saatua arvostelumenestyksen lisäpainoksia. Viisi vuotta sitten Tanskassa heräsi ajatus painaa Suomen itsenäisyyden juhlavuoteen liittyen uusi julkaisu, jossa laajemmin tuotaisiin esille tietoa Kalevalasta sekä Kalevalan kuvitukseen keskittyneestä Akseli Gallen-Kallelasta. Nyt Suomen 100. itsenäisyyspäivänä 6.12.2017 on julkaistu juhlapainos (490 sivua) varustettuna Gallen-Kallelan kuvituksella. Teos on varustettu Tanskan kuningatar Margareeta II:n esipuheella. Asiasta löytyy lisätietoa
https://bogmarkedet.dk/artikel/kalevala

Teksti ja kuva: Paula Tenkanen